maanantai 29. tammikuuta 2024

Pitäisikö lähteä SM-kisoihin?

 Alle kolmen viikon päästä pitäisi heittää moukarinheiton talvimestaruuskisoissa 17.2 Nikulan Raviradalla!

Vai pitäisikö sittenkään?

Lajimme ”hallikausi” kestää tunnetusti tasan yhden kisan verran, mutta siihen valmistautuminen on monen mutkan takana. Paikkakunnan mukaan harjoittelu voi olla helppoa, hankalaa, kallista tai käytännössä mahdotonta!



Moukarinheittohan on ympärivuotinen ulkoilmaurheilulaji ja muutamilla paikkakunnilla olosuhteet ovat varsin hyvät läpi talven (Lämmitetyllä ringillä ja auratulla kentällä). Joillain paikkakunnilla taas rinki on kyllä lämmitetty, mutta kentän kolaaminen on urheilijoiden vastuulla. Ja sitten on niitä paikkakuntia, missä ei ole kumpaakaan tarjolla…

Vaasan alueella moukarinheittomahdollisuudet ovat erittäin heikot talvisin ja näin ollen pitäisi ajaa muualle, mikäli haluaa vetää ulkoheittotreenin (jos ei itse halua kolata rinkiä + kenttää ja silti hukata omaa moukaria kentän vieressä olevaan hankeen, kun ei ole häkkiä tarjolla).

Laiskana miehenä on helpompi hypätä autoon. Viime talvena lähin kenttä oli Pännäisissä mihin on ainoastaan 85 km / suunta Vaasasta, mutta rikkinäisen häkin takia se kenttä ei ole käytössä tänä talvena. Eli lähin heittopaikka sijaitsee Kauhajoella 100 km päässä ja sen lisäksi Alaveteli, Kaustinen sekä Kuortane ovat 125 – 130 km päässä.

Viime lauantaina päätin siis ajaa 200 km autoa, jotta voisin heittää 14 heittoa moukaria (ja käydä salilla). Luultavasti en edes ole menossa talvimestaruuskisoihin, mutta halusin silti pitää senkin vaihtoehdon auki. Ulkona heittäminen on niin erilaista (Ympäristön havainnointi. ”Maailma pyörii hitaammin” ja se vaikuttaa tasapainoon), että se vaatii aina muutaman treenin totuttelun, kunnes näkee missä kunnossa sitä on tällä hetkellä.

Itse treenihän oli niin surkea, kuten odotinkin. Ekat heitot olivat noin 30 metrisiä ja meinasin kaatua. Lopputreenistä sain kuitenkin kolmisen moukarinheittoa muistuttavaa suoritusta aikaiseksi, joista pisin kantoi 55 m. Toisaalta olen kerran vappupäivänä heittänyt 53 m siirtyessäni pihalle ja aikoinaan voittaessani M22 sarjan pronssia en saanut ensimmäisessä treenissä edes moukaria häkistä ulos ja paria heittokertaa myöhemmin heitin lähes 63 m. Joten näihin tarinoihin peilaten lauantain treenituloshan oli loistava!

Syy miksi emmin osallistumista mestaruuskisoihin, on kuitenkin se, että kerkeän enää tasan kerran heittää ulkona ennen talvimestaruuskisoja (ensi viikonloppuna on muita menoja. Tarvitsisin mielellään pari treeniä lisää tottuakseni ulkoheittoon).

Toinen syy on se, että meikäläisen selälle 200 km autolla ajoa ja kylmässä heittäminen on aikamoista myrkkyä ja lauantain spektaakkelista selkä meni ujoon takalukkoon. Pitää punnita plussia ja miinuksia, että kannattaako riskeerata kesää yhden talvikilpailun takia etenkin muistaen, että Kalevan Kisat (Vaasassa aka kotikentällä) ovat jo kesäkuussa!

Katson kuitenkin rauhassa kelejä ja omia fiiliksiä ja päätän vasta sitten, miten toimin. Kunto menee hissukseen eteenpäin ja olen ainakin tällä hetkellä terve. Pitäisi pyrkiä säilyttämään tilanne sellaisena.

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

perjantai 19. tammikuuta 2024

Testituloksia!

 

Reilu vuosi sitten kirjoitin tekstin missä kerroin testituloksistani SFI:n leiriltä Kuortaneella. Parisen viikkoa sitten oli jälleen kerran aika samoille testeille vastaavalla leirillä. Odotin leiriä, koska elättelin pieniä toiveita, että olisin kohtalaisessa kunnossa vuodenaikaan nähden.

Tilanne kuitenkin heikentyi leirin alun jälkeen, koska selkäni alkoi vähän oireilemaan mikä vaikutti toisen jalan toimintaan. Pystyin kuitenkin tekemään testit ja ihan lupaavin tuloksin.



Aivan aluksi pitää jälleen kerran todeta, että erilaisten testitulosten suora korrelaatio moukariin on varsin heikko, mutta fyysisen suorituskyvyn parantaminen voi joskus olla suhteellisen hyödyllistä. Seuraavaksi esittelen oman tuloksen, vertaan sitä viime vuoden tuloksiin ja peilaan sitä SUL ohjeelliseen ominaisuusnormistoon. Tulokset antanevat jonkinlaista osviittaa siitä mistä lähtökohdista lähdetään rakentamaan kevättä!

Kuulaanheitto PYT 7,26 kg (Pään Yli Taaksepäin)

Tulos: 15,08 m
tammikuu 2023: 15,15 m
PB: 15,46 m (2023)
SUL: ”Tulos riittää 55 m heittoon 5 kg moukarilla”

Kuulanheitto AE 7,26 kg (Alta Eteen)

Tulos: 13,60 m
tammikuu 2023: 14,03 m
PB: 14,24 m (2023)
SUL: ”Tulos riittää 55 m heittoon 5 kg moukarilla”

Vauhditon pituus

Tulos: 2,55 m
tammikuu 2023: 2,50 m
PB: 2,70 m (2013)
SUL: ”Pitäisi olla 2,70 m, jotta voisi heittää 55 m 5 kg moukarilla”

5-loikka

Tulos: 13,14 m
tammikuu 2023: 12,92 m
PB: 13,81 m (2013)
SUL: ” Pitäisi olla 13,50 m, jotta voisi heittää 55 m 5 kg moukarilla”

Rinnalleveto

Tulos: 132,5 kg PB!! (Vanha PB vuodelta 2017)
tammikuu 2023: 125 kg
SUL: ”Tulos riittää 60 m heittoon 7,26 kg moukarilla”

Muita testejä

Hyljesoutu: 110 kg =PB
Trap Bar: 270 kg PB

Kokonaisuudessa voi todeta, että vaikka päivän kunto ei ollut maailman paras kykenin tekemään ennätyksen 3 / 7 testissä ja ainoastaan kuulanheitoissa olin heikommassa kunnossa viime vuoteen verrattuna. Tähän voi myös vaikuttaa se, että olen heittänyt astetta vähemmän kuulanheittoja tällä kaudella.

Isossa kuvassahan tulokset eivät vieläkään ole kuitenkaan kovin hyviä, ja monessa pääsen hikisesti SUL ominaisuusnormiston alimpaan kategoriaan, jos sitäkään. Tämähän toisaalta vahvistaa sen tosiasian, että taulukko ei ole koko totuus. Silti en valittaisi, mikäli omat testitulokset paranisivat.

Leirin jälkeisinä viikkoina on ollut pieniä haasteita selän kanssa, mutta tuskinpa millään ratkaisevalla tavalla. Harjoituskausi jatkuu uuden harjoitusohjelman parissa ja kilpailukesä on enää 3,5 kuukauden päässä!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

 

keskiviikko 3. tammikuuta 2024

Liikaa on liikaa!

 Välillä sitä ei vaan jaksa!

Minulla on ollut periaatteena, että päivittelen blogiani noin kolme kertaa kuukaudessa, jotta sponsorit ja äitini pysyisi tyytyväisenä. Joulukuussa tuli kuitenkin seinä vastaan, kun kokonaiskuorma kasvoi liian suureksi. Ilmeni nimittäin, että jokseenkin tehokas harjoittelu, päivätyö iltasuunnitteluineen ja muutto uuteen osoitteeseen voi olla yllättävän raskasta.

Siitä kuitenkin selvittiin ja homma on nyt onneksi palannut raiteilleen.



Näin kansallisen tason höntsäurheilijana (joka joutuu keräämään tulonsa muualta) on todella tärkeää pitää kokonaiskuormitus tasapainossa. Olen itse suhteellisen hyvä siinä, kunhan säilytän arkirutiinit, eikä tule liikaa ulkopuolisia muuttujia. Joulua edeltävillä viikkoina näitä tuli tosiaan liikaa ja mokasin. Tämän mokan seurauksena oli puoleen väliin keskeytetty heittopuntti ja muutama heikompi heittotreeni sen perään.

Tämän mokailun syypää löytyy peilikuvasta. Mutta ihmisenä on aina kivampi syyttää ulkopuolisia tekijöitä, joten tehdään niin tälläkin kertaa. Harjoituksellisesti joulua edeltävät viikot olivat suhteellisen tehokkaita. Sen päälle töissä on aina pientä hässäkkää ennen joululomaa, jonka päälle jouduin aikapaineen takia uhraamaan yhden lepopäivän muuttopuuhiin. Tämä viimeisenä mainittu yhdistettynä huonoihin yöuniin katkaisi kamelin selän.

Onneksi kuitenkin kyse ei ollut minkäänlaisesta pitkittyneestä ylikuormitustilasta ja kroppa toimii esimerkiksi jo nyt täysin normaalisti. Suurimpana haittana oli raju vitutus ja pettymys itseeni, että en ollut pystynyt suunnittelemaan arkeani urheilun ehdolla, mutta näitäkin sattuu välillä. Isossa kuvassahan yhden treenin puolittaminen ei ole mikään katastrofi (voi jopa olla päinvastoin), mutta syyt tähän olivat mielestäni aivan liian aloittelijamaisia!

Uusi vuosi alkaa harjoitusleirillä Kuortaneella, johon kokoonnutaan SFI porukalla. Siinä pääsee mittaamaan kuinka hyvin syksyn harjoittelu on purrut ja eiköhän sitä voisi heittää muutaman laadukkaan harjoituksenkin. Muutenkin harjoittelu muuttuu syksyyn verrattuna enemmän tehopainotteiseksi ja tarkoituksena olisi vähentää määrää tehojen lisääntyessä.

Muutamaa sairastelujaksoa lukuun ottomatta olen pysynyt suhteellisen ehjänä syksyllä, joten koitan jatkaa samaan malliin nyt keväällä.

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

 

torstai 7. joulukuuta 2023

Moukariperhe leirillä!

 

Kansallinen urheilumenestys vaatii mielestäni kolme asiaa: Lajitietämyksen hankkiminen maahan, tiedon jakaminen kaikille osallisille ja tiedon hyödyntäminen arjessa. Viime viikonloppuna kävin piipahtamassa Suomen Moukarinheittäjien leirillä, missä ainakin toinen näistä vaatimuksista toteutuu ja kahta muutakin yritetään toteuttaa!

Moukarinheittoperheessä tapahtuu yleisesti mielestäni hyviä asioita tällä hetkellä ja tämä toivottavasti näkyy mittanauhassa ensi kesänä.



Kuortaneella pidetty leiri oli Suomen moukarinheittäjät ry:n toinen leiri. Viime kaudella en päässyt ensimmäiselle leirille ja tänäkin vuonna meinasi jäädä väliin, kunnes hiukan yllytettynä menin vuorokaudeksi paikalle treenaamaan. Tämähän oli ehdottomasti kannattava veto, koska kavereiden näkeminen on aina mukavaa.

Leirin pääpaino oli harjoittelussa ja tiedon jakamisessa. Koko konsepti on muutaman aktiivisen moukarinheittäjän (etunenässä Johanna Witka ja Tuomas Seppänen) luoma ja toteuttama, eli niin sanotusti itse tehty. Urheilijakaartin ikäjakauma oli pikkujunnuista veteraaniheittäjiin ja taso vaihteli hyvästä kansallisesta tasosta arvokisaheittäjiin. Urheilijoita oli yhteensä vajaat 25 ja sen päälle muutama valmentaja / vanhempi.

Se mistä erityisesti tykkään leirillä on se, miten pyritään hyödyntämään laadukasta lajiosaamista. Päävalmentajina toimi lajilegenda Harri Huhtala ja SE valmentaja Arto Rinta-Aho. Sen lisäksi 19 kertainen Kalevan Kisat mitalisti Merja Korpela ja miesten SE mies Olli-Pekka Karjalainen kävivät antamassa omia vinkkejään harjoitteluun. Näiden lisäksi tapahtui myös luonnollisesti ajatusten vaihtoa aktiiviurheilijoiden välillä.

Suomalainen yleisurheilumenestys on yleensä puhdasta sattumankauppaa, mutta uskon että moukariperheen tiivis yhteisö ja entisten heittäjien halu auttaa nuoria voi olla yksi osatekijä miksi viime vuosina on mennyt kohtalaisen hyvin ja tulevina vuosina toivon mukaan vielä paremmin. Leirien lisäksi tasaisin väliajoin järjestyvä moukarichat on oiva esimerkki siitä, miten me pyrimme jakamaan ja parantamaan lajin tietotaitoa.

Omalta osaltani leiri meni hyvin, mutta heti sunnuntai iltana iskikin jo treenikauden toinen flunssa. Vitutus on maltillista, mutta olemassa… Tämä viikko onkin mennyt levätessä, mutta pikkuhiljaa voi toivon mukaan käynnistää konetta ja palata harjoittelun pariin.

Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, miten heitto on kehittynyt syksyn aikana ja punttisalillakin on tapahtunut hallittua kehitystä. Loikka ja kimmoisuuspuoli sakkaa toki pahasti, että siihen pitää löytää jotain lääkettä valmentajan kanssa.

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café


sunnuntai 26. marraskuuta 2023

Kevyt viikko!

Onko teillä hetki aikaa puhua levosta?

Yläkoulun TET viikon aikana pääsin YLE sportenin mukaan kuuntelemaan olympiavoittaja Vebjørn Rodalin luentoa harjoittelusta. Yksi aiheista oli Petter Northugin harjoittelu, joka vissiin oli varsin kovaa, koska jossain vaiheessa yleisöstä esitettiin kysymys ”where are the restdays”?

Rodalin mukaan Northug ei (muistaakseni) pitänyt yksittäisiä lepopäiviä, vaan tarpeen tullen otettiin 3-4 päivää täysin vapaata, jonka jälkeen kova harjoittelu jatkui. Tällöin aloin pohtimaan, että lepopäiviä voi rytmittää eri tavalla ja olen itsekin urani aikana kokeillut kaikenlaista.



Viime vuosina olen yleisesti rytmittänyt talviharjoittelua kahdella eri tavalla. Opiskeluvuosinani totuin rytmiin missä harjoittelin kymmenen päivää minkä jälkeen pidin kolme täyslepoa. Kymmenen päivän aikaankin osui toki lepopäiviä / kevyempiä päiviä. Laiskana jätkänä olen suuren täyslevon ystävä ja kolmen lepopäivän aikana kerkesi palautumaan hyvin tulevia harjoituksia varten.

Työelämään siirtyessäni oli kuitenkin aikataulusyistä pakko viime kaudella siirtyä perinteisempään viikkorytmiin 10+3 rakenteen sijasta. Tällä hetkellä harjoittelen siis kaksi kovaa viikkoa, jonka jälkeen pidän yhden kevyemmän viikon. Kevyellä viikolla pidän kaksi ekstra lepopäivää ja kevennän saliharjoittelua. Mutuni mukaan tämä nykyinen tapani on varsin yleinen tapa rytmittää harjoittelua ja itselläni ei ole tutkimustietoa kumpi tapa on parempi.

Oman kokemukseni mukaan kevyeen viikkoon perustuvaan rytmiin perustuva rakenne on riskialttiimpi ylikuormituksen näkökulmasta verrattuna säännölliseen täyslepoon perustuvaan rakenteeseen. Klassinen virhe lienee se, että kevyelläkin viikollakin innostutaan harjoittelemaan liian lujaa, minkä seurauksena ohjelmassa on ainoastaan kovia ja tosi kovia viikkoja.

”Vila hårt” lienee siis varsin osuva motto kevyelle viikolle, jotta kroppa ja etenkin hermosto palautuisi kunnolla seuraavia harjoitusjaksoja varten. Itselläni alkaa tänään seuraava kahden viikon kovempi jakso ja ensimmäiset päivät saavat näyttää kuinka hyvin kevyempi viikko on mennyt perille. Mittareina toimii yleisvireen lisäksi heittovire, kuulatestit ja kuinka napakasti rauta liikkuu kuntosalilla.

Yleisesti en tiedä mikä olisi paras tapa rytmittää harjoittelua, mutta tärkein lienee kontrasti kovan työn ja levon välillä, jotta kroppa kerkeää palautumaan superkompensaatioineen. Nyrkkisääntö lienee, että mitä kovempi urheilija niin sen paremmin palautuu. Sitten on myös urheilijana yleensä hyvä muistuttaa itsensä, että elämän muutkin riennot (työ, perhe, ryyppyillat, valvomiset yms) vaikuttavat palautumiseen.

Tältä erää levot on kuitenkin levätty ja nyt on aika palata sorvin ääreen kahden kovemman viikon parissa!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

lauantai 18. marraskuuta 2023

Harjoittele sillä tavalla, että jaksat harjoitella huomennakin!

Välillä mediassa näkee jonkun väittävän treenaavansa kuten huippu-urheilija! Itsehän en sitä tee, koska huippu-urheilijan harjoittelu vaatii huippu urheilijan tehot. Ilman niitä palautuminenkin on erilaista ja näin ollen koko kokonaisuus on kaukana huippu-urheilusta.

Itse olen kansallisen tason moukaristi ja harjoittelu on sen mukaista (vaikka tavoitteena joskus olisikin olla huippu-urheilija). Tässä tekstissä avaan miltä syysharjoitteluni näyttää tällä kaudella.


Tempauksen tekniikkaharjoittelu!

Aivan aluksi pitää muistuttaa (etenkin nuoria urheilijoita, mikäli heillä riittää kiinnostusta lukea tätä blogia), että jokaisen harjoittelu on erilaista ja se pitää suunnitella omien tarpeiden ja oman historian mukaisesti. Omalla kohdallani suuria vaikuttavia tekijöitä ovat kipuhistoria, sekä harrastemielinen 70% osa-aikatyö yläkoulun liikunnanopettajana.

Yksinkertaisuudessaan harjoitteluni joulukuun loppuun asti rytmitetään varsin perinteiseen tyyliin kahdella kovalla viikolla, jota seuraa aina yksi kevyempi viikko. Kovalla viikolla teen kolme päätreeniä (heittopuntti) ja sen ohella lajivoimaa, palauttavaa uintia ja kuntopiiriä. Viikkoon mahtuu tasan yksi lepopäivä. Kevyellä viikolla tiistain ja lauantain harjoitukset jäävät pois ja puntit tehdään 50% kuormalla

Esimerkkiviikko:

Maanantai, Heittopuntti:

Koordinaatiot
20 heittoa
Hyppyjä
Yleisliike
Rinnalleveto
Jalkakyykky
Vatsat
Leuvanveto

n. 4,5 h

Tiistai, Lajivoima:

Keskivartaloon keskittyvä lajivoimaharjoitus

n. 1,5 h

Keskiviikko, Lepo:

Treenin välttelyä.

Torstai, Heittopuntti:

Aitakävelyt
20 heittoa
Kuulaheitot
Valakyykky
Tempaus
Etukyykky
ToeToBar
Hyljesoutu

n. 4,5 h

Perjantai, Uinti:

Pisin työpäivä, joten pelkkä palauttava uinti ohjelmassa.

n. 30 min

Lauantai, Heittopuntti:

20 heittoa
Hypyt
Loppuveto ylipainoisella välineellä
Reverce Hyper
Jalkakyykkyhyppy
TrapBar
1-jalan kyykky
1 jalan RDL
Voimapyörä

n 4,5 h

Sunnuntai, Juoksukuntopiiri:

Kuntopiiri 30 sek työ + 30 sek juoksu

n. 1h

Eli viikkotasolla vietän aikaa hallilla reilut 16,5 tuntia ja tämän lisäksi voi laskea päälle iltaliikkuvuudet kotona. Tällaisen kansallisen tason puuhastelijan treenimäärä viikossa on siis noin 18 – 20 h plus työpaikalla tullut arkiliikunta jumppamaikan hommissa. Kuormitus tosin ajoittuu vahvasti ma, to ja la jolloin teen reilusti yli puolet viikon harjoitusajasta.

Heittomäärä on varsin maltillinen ja punteilla ei vielä tehdä mitenkään älyttömän kovilla kuormilla. Tavoitteena on säilyttää laatu heitoissa pikkuhiljaa ruuvia kiristäen. Viikko viikolta kuitenkin tulee kovemmat raudat samalla kun sarjat lyhenevät.

Syksyn palaverissa manifestoitiin valmentajani kanssa sellaisen teesin tämän vuoden harjoitteluun, että pitää harjoitella sillä tavalla, että jaksaa harjoitella huomennakin. Eli pyrin harjoittelemaan niin fiksusti, että pysyn ehjänä ja että vältän liiallista ylikuormitusta. Olisi todella helppoa innostua punteilla tekemään liikaa, joka sitten taas voisi syödä tulevien heittotreenien laatua. Ja huonolaatuiset heitot eivät edistä tätä projektia. Yhtälailla yksi pakkolepoon johtava hölmöily on paljon pahempi, kuin skipattu treeni / sarja, mikäli keho näin vaatii.

Kovaa pitää totta kai harjoitella, mutta laadukkaasti ja turhia taukoja vältellen. Ikinä en ole siinä vielä onnistunut, mutta ehkä tämä on vihdoin se kausi!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café


maanantai 6. marraskuuta 2023

Intohimoni!

Moukarinheiton tekniikan ymmärtäminen ja oppiminen lienee jonkinlainen intohimo minulle. Vuosien varrella olen toivon mukaan kehittynyt tällä saralla, vaikka projekti ei ole lähelläkään valmista (eikä se ikinä tule valmistumaankaan). Nyt käynnissä on toinen kausi kahden alkupyörähdyksen ja uuden rytmityksen tekniikalla ja ero viime kauteen on melkoinen!


Heittoni siluettina (kuvakaappaus gradustani)


Muistan viime kauden haasteen, kun David ehdotti siirtymään nykyiseen lähtöön. Periaatteessa en uskonut tähän hommaan, mutta lähdin silti yrittämään muutoksen toivossa. Etenkin syksy oli puhdasta etsimistä ja minulla ei ollut hajuakaan, miten saisin tekniikan toimimaan. Keväällä oli silloin tällöin valonpilkahduksia ja rikkinäiseen kesään mahtui lopulta yksi heitto lähelle omaa ennätystä.

Tämä yksi heitto jo riitti osoittamaan, että tälläkin lähdöllä osaan heittää pitkälle. Tämän siivittämänä on myös ollut mielenkiintoista lähteä rakentamaan uutta kautta ja viimeisessä kahdessa treenissä on tekeminen jo alkanut muistuttamaan heittämistä. Tällä kaudella tulen siis saamaan paljon enemmän laatutreenejä viime kauteen verrattuna, koska enää ei opita täysin uutta, vaan pääsen pikemminkin hiomaan viime kaudella opittuja asioita ja jalostamaan jo parisen vuosikymmentä jatkunutta oppimisprosessia.

Jo 20. kautta jatkunut tekniikan oppimisprojekti on myös motivaattori jatkaa niin kauan, kunhan kroppa antaa sille mahdollisuuden. Olen kuitenkin pistänyt kymmeniä tuhansia tunteja (sisältäen kandin ja gradun) ymmärtääkseni tätä lajia ja jalostaakseni omaa teknistä suorittamista.

Sinä päivänä, kun lopetan, niin kaikki tämä työ jää historiaan eikä sitä voi enää koskaan käyttää! Valmennuspuolella voi toki sanallisesti viedä tietotaitoa eteenpäin, mutta se on täysin eri asia verrattuna omiin aistimuksiin, ajatteluun ja liikeratoihin perustuvaan oman heiton kehittämiseen. Oma tekniikka ja heitto on ainutlaatuinen eikä sitä kukaan pysty kopioimaan. Ja tämä projekti ei vielä ole valmis!

Tekniikan lisäksi pitäisi toki pyrkiä pysymään terveenäkin ja pieni flunssa pisti kapuloita rattaaseen tämän suhteen. Tauti alkaa kuitenkin olemaan voiton puolella ja treenien pariin palattu. Tulevien kuukausien treeni on (yllätys yllätys) todella heittopainotteinen ja sen kylkeen tehdään vähän punttia ja muuta heittämistä tukevaa harjoittelua.

Kyllä tästä vielä hyvä tulee! Tai ainakin voi yrittää!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café