keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Haaveena maraton?


Kerran kestävyysurheilija aina kestävyysurheilija?

Entisenä hiihtäjänä nautin suunnattoman paljon syksyn PK lenkeistä. Vähän nurinkuristahan se on, koska oma laji velvoittaisi viihtymään parhaiten punttisalissa tai heittohäkissä. Ja kyllä minä sielläkin viihdyn, mutta ylivoimaisesti hauskin treenimuoto mitä tiedän, on kuitenkin sauvamäki (tai sauvaton mäki) pimenevässä syysillassa kevyen tihkusateen kera. Metsäkävely vastaavassa kelissä on myös lähes yhtä hauskaa.

Kaksi lahjakasta nylkkyä vierekkäin

Mutta…

Moukarinheittäjä jos joku tietää, että fysiikan lakeja vastaan ei kannata taistella. Siinä kohtaa, kun vaaka näyttää 112 kg lukemia ja BMI pyörii 30 paremmalla puolella, niin aerobisessa harjoittelussa tulee hiki. Tämä vääjäämättä vaikuttaa myös harjoittelun mielekkyyteen ja etenkin tuloksiin.

Viikkotasolla teen tällä hetkellä kaksi aerobista treeniä. Yksi pidempi ilman iskutusta ja yksi noin tunnin kestävä mummohölkkä. Tämä naurettavan hidas juoksulenkki on tällä hetkellä yksi lempitreeneistäni, koska siinä kehitys näkyy konkreettisesti.

Moukarissa ennätykseni on vuodelta 2018 ja suurin osa testiennätyksistä ovat sitäkin vanhempia. Tämä onkin pidempään kestäneen uran kääntöpuoli, kun kehittyminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi.

Lenkkeilyssä sen sijaan kehitys on syksyn aikana ollut huimaa (tämä lause sisältää ripauksen ylipositiivisuutta…)! Minulla on tavoitteena pitää lenkkien keskisykettä alle 150. Kauden ensimmäisellä lenkillä juoksin näillä parametreillä 6,7 km tunnin aikana ja eilen kauden kuudennella lenkillä peräti 7,6 km!

Eli kuudessa viikossa olen päässyt 900 m pidemmälle samoilla sykkeillä. Keskimääräinen kilometritahti on siis kehittynyt: 9:05 min/km -> 7:55 min/km.

Toki absoluuttisessa vertailussa juoksukuntoni on surkea. Ensimmäisen lenkin vauhdilla olisin juossut maratonin aikaan 6:23,16 ja eilisen lenkin vauhdilla olisin tullut maaliin ajalla 5:34,02. Näillä ajoilla ei pitkälle pötkitä kunnon juoksukisoissa.

En tosin tiedä kuinka lujaa hyväkuntoiset BMI 30+ ihmiset yleensä juoksevat? Omia aikoja ei ole kovin mielekästä verrata 53 kiloisiin nylkkyihin. Jos joku lukijoistani vetelee meikäläisen kanssa samassa BMI sarjassa (tai tuntee jonkun, joka vetää), niin olisi kiva tietää kuinka lujaa ”pitäisi pystyä” juoksemaan 150 keskisykkeellä, kun kylppärin vaaka näyttää reipasta kolminumeroista lukemaa.

Olkoon miten vaan, niin treenit jatkuvat. Juoksumäärä vähenee, kun kelit liukastuvat ja reilun kuukauden päästä siirrytään jo rinkiin. Ennen sitä pitänee tosin vielä käydä muutaman kerran salilla ja juoksuradalla pomppimassa.

Eteenpäin!

P.S. En haaveile maratonista! Vielä...

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Tim-Nordic Oy

Lill-Breds - Bärgård & Café

RMV-Korut Oy

---

tiistai 16. marraskuuta 2021

Ovatko NIKE:n ihmepiikkarit pelkkää huijausta?

 

Suuret kenkävalmistajat ovat pilanneet yleisurheilun!

Noilla sanoilla aloitin yhden suhteellisen suositun blogipäivityksen kesällä. Keskustelu kävi silloin kuumana siitä, jos kenkävalmistajat olivat menneet liian pitkälle tuotekehityksessä. 400 metrin aitojen ME tulokset paukkuivat ja Samuel Purolakin väitti, että nelkun ennätys parani treenaamatta peräti sekunnilla!

Kaikki viittasi siihen, että ihmepiikkarilla oikeasti olisi valtava merkitys ratakierroksen tuloksiin.



Nyt pöly on laskeutunut ja keskustelu on hiljentynyt. Ihmepiikkarit ovat siirtyneet radoilta komeroihin seuraavaa kautta odotellessa. Näkisin, että nyt olisi sopiva hetki katsoa vähän tilastoja.

Ja varoitan jo etukäteen, että saatan nyt pilata hyvää tarinaa faktoilla…

400 metriä

400 metrin aidat

Tässä päivityksessä keskityn siis 400 metrin sileään ja aidattuun matkaan. Olen verrannut kuinka lujaa tietty maailmantilastosijoitus (1, 10, 25, 50, 100, 250, 500) on juossut tiettynä vuonna. Jokaisen sijan kaksi parasta aikaa (vuotta) on merkitty vihreällä värillä ja kaksi heikointa punaisella.

Joskus tuntuu ikävältä, kun huomaa olleensa väärässä. Ihmepiikkareista ei ole mitään hyötyä! Tai niistä ei ainakaan ole sellaista hyötyä, joka näkyisi selkeästi tilastoissa…

Kuviosta näkee selkeästi, miten vuodet 2015–2021 olivat kovatasoisempia, kuin kaudet 2008–2014 olivat. Olympiavuodet erottuvat ymmärrettävästi muista vuosista, mutta ei tämä kulunut kesä sen ohella mitenkään merkittävästi erotu joukosta.

Sitähän en osaa sanoa, jos top 500 juoksijoiden kollektiivinen kehitys johtuu piikkareista, lahjakkuuksien määrästä, dopingista, harjoittelun onnistumisesta tai vaikkapa sattumasta. On kuitenkin loogista, että monen vuoden positiivinen trendi huipentuu olympiavuoteen lievänä tasonnostona.

En osaa itse sanoa, jos uudet NIKE:n markettijousipiikkarit auttavat (koska en ole niitä kokeillut), mutta tilastojen perusteella sellaista ilmiötä ei ole havaittavissa. Mielestäni prototyyppisääntö, joka varmistaa tähdille uusinta teknologiaa ennen massoja on kuitenkin vieläkin kyseenalainen ja pitäisi muuttaa.

Tilasto ei varmaan kerro koko totuutta, mutta ainahan se jotain kertoo. Karsten Warholmin ja Sydney McLaughlinin ME-tulokset eivät vissiin sittenkään olleet pelkästään piikkareiden ansiota. Huippukunnossa olevat huippulahjakkuudet juoksivat oikeasti lujaa!

Keskustelu jatkuu varmaan tulevanakin kaudella ja silloin saadaan varmaan entistä parempaa dataa, kun pomppukenkien käyttö yleistyy myös ei-olympiavuonna. Ja jos piikkareista olisi sittenkin hyötyä, niin on oletettavaa, että NIKE:n talli tulee olemaan entistä suurempi tulevana kesänä.

Eipäs minulla muuta tällä kertaa. Omat treenit jatkuvat normaalisti.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Tim-Nordic Oy

Lill-Breds - Bärgård & Café

RMV-Korut Oy

---

perjantai 5. marraskuuta 2021

Lisää voimaa!

 Minulla on identiteettikriisi.

Olen moukarinheittäjä, mutta harjoitusohjelmassa ei ole ensimmäistäkään lajia muistuttavaa liikettä! Miten moukarinheittäjän sitten pitäisi harjoitella, jos jätetään heitot pois?

Lisää voimaa!

Kun valmentajani ehdotti, että voisimme aloittaa heittäminen vasta vuodenvaihteessa, niin ehdotin vastapallona, että sittenhän minä voisin tehdä enemmän voimapainotteista kuntosaliharjoittelua, kun vireystilaa ja kolotusastetta ei tarvitse sopeuttaa heittoharjoittelun mukaan.

Tämähän on yksinkertaisen putkiaivourheilijan yksinkertaista ajattelua. Olen (suhteellisen) heikko moukarinheittäjä, joten hankkimalla lisää punttivoimaa, niin minusta tulee parempi urheilija!

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen…

Suomen Urheiluliitolla on ohjeellinen ominaisuusnormisto, joka yksinkertaisuudessaan toimii niin, että jos kuntosalilla teet tuloksen xxx kg, niin heität moukaria xx,xx m.

Esimerkiksi takakyykyn kohdalla 200 kg rauta vastaa 65 metrin moukaritulosta. Moni (myös minä aikanaan) tuijottaa näitä taulukkoja siinä toivossa, että salitulokset jotenkin maagisesti siirtyisivät suoraan yleisurheilupaikalle.

Moukarinheitto on kuitenkin paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Esimerkiksi tiedän heittäjän, joka 200 kg takakyykyllä sai hikisesti 50 metrin viivaa rikki. Vastaavalla kyykyllä on kuitenkin mahdollista heittää reilusti päälle 70 metriä. Ja kun esimerkiksi itse aikanaan ensimmäisen kerran lähestyin 65 metrin viivaa, niin kyykkyennätykseni oli 2x150 kg.

Punttitulosten paraneminen ei siis suoraan korreloi moukaritulokseen. Perusfysiikan pitäisi kuitenkin olla tietyllä tasolla. Joku joskus sanoi: Rinnalleveto ei ole mitenkään oleellinen liike moukarinheittäjälle, eikä siinä tarvitse olla erityisen hyvä, mutta 5x150 kg olisi silti ihan hyvä perustaso. Oma ennätykseni on vuonna 2017 nostettu 1x130…


 

Siirrytäänpä sitten siihen, miten treenaan juuri nyt:

Harjoitusviikossa on kahdeksan treeniä ja yksi lepopäivä. Teen neljä punttia, kaksi yleistreeniä (juoksut, hypyt, koordit, kuntopallonheitot ym) ja kaksi aerobista lenkkiä per viikko. Kuntosalilla teen yhden pääliikkeen (Rive, kyykky, mave ym) / treeni ja sitten vähän oheisliikkeitä, jotta hikoilisin yhteensä parisen tuntia joka punttitreenissä.

Viikkorunko:

Maanantai

Ap: Yleistreeni
Ilta: Voima (RiVe)

Tiistai

Voima (Takakyykky)

Keskiviikko

Lenkki (60 min mummohölkkä)

Torstai

Lepo

Perjantai

Ap: Yleistreeni
Ilta: Voima (Trapbar)

Lauantai

Voima (Etukyykky)

Sunnuntai

Pitkä lenkki (n 120 min)

EDIT: Rytmitän treenin niin, että treenaan 10-12 päivää, jonka jälkeen pidän 2-3 vapaapäivää. Pätkien pituudet määräytyy kropan tuntemusten mukaan.

Ohjelman tavoite on pysyä ehjänä ja tehdä monipuolista yleistä urheilullisuutta kehittävää harjoittelua. Treenimäärähän ei ole urheilijalle mitenkään älytön, mutta kai tällä ohjelmalla voi edes vähän kehittyä. Joulukuun puolella olisi kiva rikkoa muutaman ennätyksen kuntosalilla, mutta otetaanpa päivä kerrallaan. 

Olen vuosien varrella huomannut, että tällä kropalla ei kannata suunnitella kovin kauas eteenpäin, koska joku takapakki muuttaa kuitenkin kaikkia suunnitelmia. Aamulla voi ehkä tietää, jos illalla pystyy treenaamaan, mutta sitä pidemmälle ei kannata asioita miettiä. Pitkän ajan visioni on kuitenkin se, että tammikuun alkaessa olisi hyvä valmius siirtyä lajiharjoittelun pariin.

Yleensä jos hehkutan blogissa, että treenit kulkevat hyvin, niin jokin asia menee viikon sisään pieleen, joten päätetään tämä teksti tähän.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi 

Lill-Breds - Bärgård & Café

---