sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Viikko 3: Etteenpäin, hitaasti mutta varmasti



Taas on viikko kulunut, mikä tarkoittaa että on viikko vähemmän aikaa saada selkä kuntoon kesän kisoja varten. Yritän kuitenkin pitää mielessä että mieluimmin heitän ensimmäisiä heittoja viikko liian myöhään kuin viikko liian aikaisin. Tein jo kerran sen virheen että aloin hosumaan harjoituksissa, koska halusin niin kovasti pärjätä talvi-SM kisoissa, vaikkakin fyssari sanoi että pitää odottaa ja maltata. Ehkäpä voisi jatkossa kuunnella ja jopa totella, ei kaikessa mutta ainakin tämän asian suhteen.
Selkä on jatkuvasti, päivä päivältä, antanut pieniä merkkejä toipumisen suhteen. Mutta eihän se toipuminen mitenkään halua nopeutua, mikä on todella turhauttavaa. Se mikä kuitenkin on positiivista selän suhteen että se kestää istumista todella hyvin! Vaikka istumisen määrä on kasvanutkin roimasti tämän viikon aikana, niin ei ole tullut lisää oireita! Aika nastaa!
En ole vieläkään alkanut harjoittelemaan kunnolla, mutta olen lisännyt pituutta kävelyihin sekä vähän enemmän määrää kuntopiiriharjoituksiin. Minun pitää kuitenkin olla varovainen etten tee liikaa, vaikkakin uskon että se raja on aika kaukana tällä hetkellä. Pikkuhiljaa on vaan pakko lisätä määriä ja toivoa että paikat kestävät. Ja kuten totesin, fyssareitakin voisi kuunnella aina välillä.
Vielä teille, lukijoille, tehtävä! Koska Suomen olympiakomitealla on joku älytön käytäntö etteivät laita virallista mitalitavoitetta Sotshin olympialaisiin, niin annan sen tehtävän teille. Vasemmasta palkista löytyy kysely. Vastatkaa siihen! Ja muistakaa myös reenata, koska kunto pitää olla kohdallaan olympialaisten aikana niin että jaksaa istua 12 tuntia putkeen, koska senhän te teette?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti