Kotikisat!

Lauantaina 15.6 heitin ensimmäiset heittoni kisavälineellä yli kuukauteen. Selkärankareuma, keuhkokuume ja niskan välilevynpullistuma olivat rauhoittuneet sen verran, että heittäminen onnistui pitkillä palautuksilla ja niskatuella. Kalevan Kisoihin oli tässä vaiheessa alle kaksi viikkoa.

Sovittiin valmentajan kanssa, että ensimmäisessä treenissä en saanut heittää yli 50 metriä, jotta hermosto ei saisi liian suuren shokin. Mittailin etäisyyden tarkasti ja vedin viivan koko sektorin leveydelle, jotta en vahingossakaan heittäisi liian pitkälle!

Huoli oli kuitenkin turha, koska sinä päivänä moukari lensi ainoastaan 45 metriä…

Nyt kaksi viikkoa myöhemmin on aika avata kausi Vaasan Kalevan kisoissa. Harjoittelu tässä välissä on keskittynyt nousujohteiseen heittopainotteiseen kropan herättelyyn. Treenitaso on noussut noin kymmenen metriä ja tekniikka on hiukan palautunut kohti normaalia. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että olisi tarvinnut vähintään 1-2 viikkoa lisää, mutta kilpaurheilussa tällaista sääliä ei tarjota.

Loppujen lopuksi meikäläisen unelma hyvästä kunnosta kaatui keuhkokuumeeseen. Tauti lykkäsi heittoharjoitukset viikolla ja pakotti harjoittelemaan todella maltillisesti, jotta ei tulisi mitään takapakkeja. Kunto on parantunut päivä päivältä, mutta hengittäminen ei ole vieläkään täysin normaalia. Reuman oireet sen sijaan ovat pysyneet särkylääkkeillä kurissa, ja niska kesti heittämistä ilman tukea jo viime sunnuntaina.

Oma kisasuunnitelmani on täysin selvä. Lähden heitto heitolta hakemaan teknisesti hyvää suorittamista ja sitten katsotaan mihin se riittää. Kunto on luultavasti noussut hiukan tiistain viimeistelytreenistä, joten lähtökohtiin nähden kelpotulos on täysin mahdollinen. Muiden jännittäessä jatkopaikkoja olisi mukavaa napsia muutama päänahkakin.

Urani heikoin karsintatulos on 57,10 m (Tampere 2021, selkäkramppi), joten se olisi meikälle sopiva minimitavoite! En minä myöskään sulje loppukilpailupaikkaa pois, jos sellaista jollain oudolla tavalla tarjottaisi.

Lähtölista

Yleisellä tasolla on luvassa todella mielenkiintoinen miesten moukarin karsinta. Vaadittu raja asettuu yleensä 62 – 63 metriin ja lähes jokainen osallistuja kykenee sellaisen tuloksen heittämään! Heikoimman heittäjän PB on yli 62 metriä, mutta näistä yhteensä kolme avaa kauttaan vasta Kalevan Kisoissa. Keli on lämmin ja tuulinen mikä tuo oman mausteensa kilpailuun.

Loppukilpailukin on täysin auki, kun oikein kukaan ei ole vielä tällä kaudella eronnut selkeästi edukseen. Tuomas Seppänen jahtaa ensimmäistä mestaruuttaan 10 hopean ja kolmen pronssin jatkoksi. Mukana on kuitenkin peräti kuusi yli 71 metrin miestä ja heistä jokaisella on realistiset saumat mestaruuteen. Kokonaisuudessaan siis älyttömän jännittävä karsinta ja loppukilpailu luvassa!

Kalevan Kisat alkavat tänään kävelyillä Onkilahden rannassa ja Kaarlen Kentällä tapahtuu perjantaista sunnuntaihin!

Miesten moukarin karsinta heitetään perjantaina kello 14.50

Loppukilpailu heitetään lauantaina kello 19.10

Osta LIPUT kisoihin!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Surkea TV-tuote!

Yleisurheilun olisi vihdoin aika laittaa TV-tuotettaan kuntoon!

Äsken loppuneita EM-kisoja seuratessa meni jälleen kerran tunteisiin kuinka surkeasti meidän lajiamme esitetään. Tarinankerronta on täysin lapsenkengissä ja draaman kaaren rakentamista on todella ontuvaa.

Minulla olisi ehdotus millä saisi tuotteen paremmaksi!

Siinä ehdotukseni! Joku graafikko voinee sitten laittaa sen näyttämään paremmalta...

Kun avaat ison palloilulajin TV-lähetyksen, niin heti on selvillä ketkä joukkueet pelaavat, mikä tilanne on ja paljonko peliä on jäljellä. Kun avaat F1-lähetyksen, niin heti on selvillä kuljettajien sijoitukset, erot, millä renkaalla ajavat, kuka on keskeyttänyt ja millä kierroksella ollaan. Kun avaat tennislähetyksen, niin heti on selvillä ketkä pelaa, kuka johtaa, monesko erä on käynnissä ja miten edellisissä erissä on mennyt. Nämä ovat hyviä esimerkkejä lajeista missä tarinankerronta toimii! Mainituissa lajeissa myös enemmistö tärkeistä tapahtumista ilmoitetaan katsojalle suorana joko kuvana tai grafiikan muodossa.

Sitten meillä on yleisurheilu… Kun avaat lähetyksen, niin kestää pahimmillaan yli tunnin, että selviää mitkä kaikki lajit edes ovat käynnissä. Kyseisten lajien tilanteen selviämiseen voi kestää katsojalle vielä pidempään. Huippusuorituksia näytetään joskus nauhalta jälkilähetyksenä, vaikka tulos on ollut arvattavissa aikoja sitten yleisön äänistä päätellen. Yhtäkkiä ruutuun pamahtaa pikakelauksella kolme täysin irrallista suoritusta. Se oli yhden lajin ”ratkaisuhetket” jota emme edes tienneet olevan käynnissä…

Yleisurheilun TV-lähetykset pitäisi kunnioittaa lajin luonnetta paljon paremmin. Lajissamme ei voi keskittyä ainoastaan yhteen tai kahteen lajiin kerrallaan, koska silloin useampi tarina ja draaman kaari jää kertomatta. Kun seuraat lajiamme paikan päällä, niin tapahtuu asioita ympäri kenttää jatkuvalla syötöllä. TV-tuote pitäisi välittää samaa kokemusta myös kotisohville!

Kuvaohjaus, grafiikat ja selostukset pitäisi mielestäni laittaa kuntoon seuraavalla tavalla:

    1. Lähes kaikki suoritukset (mieluiten jokainen) pitäisi esittää suorana, joko kuvan, grafiikan tai selostuksen muodossa. LIVE tapahtuma pitää olla LIVE!

    2. Grafiikan avulla (katso kuva) voisimme antaa hyödyllistä informaatiota katsojalle. Ruudun alareunaan laittaisin tietopalkin, joka olisi säännöllisesti näkyvissä katsojalle. Ylärivillä pyörisi käynnissä olevien lajien lista ja esimerkiksi niiden top 3 tilanne. Alariville ilmestyisi tieto siitä, kun joku hyppää, heittää, juoksee tai kävelee kuvan ulkopuolella. Tämän myötä käynnissä olevat lajit selviäisi katsojalle minuutissa eikä vasta tunnin jälkeen...

    3. Jaettua ruutua pitäisi käyttää paljon useammin, jotta voi näyttää kahta suoritusta samaan aikaan.

    4. Selostusta (viitaten ykköskohtaan) pitäisi muokata radiomaisemmaksi. Lajimme toimii paljon paremmin siinä mediassa, koska siinä selostajaa on pakotettu kertomaan tapahtumat suorana.

    BONUS: Kenttälaji voi joskus mennä juoksulajin edelle kuvaohjauksen tärkeysjärjestyksessä. Tämä ei tosin objektiivisesti parantaisi mitään, vaan kyse on ainoastaan meikäläisen subjektiivisesta mielipiteestä ja mielenkiinnon kohteesta.

Olen melko varma, että näillä muutoksilla lajimme seuraaminen helpottuisi lähetysten aikana. Jokaisen lajin tarina olisi parempi, kun se kerrotaan alusta loppuun ja jokaisen urheilijan näkyvyys paranisi (auttanee sponsorimarkkinoilla). Muutos myös näyttäisi kuinka nopeatempoinen ja monipuolinen laji yleisurheilu on kaikkine lajeineen! Eli lajin oikea luonne tulisi paremmin esille.

Mikäli sitten pitää tällaista esitystapaa huonona, niin olisi tietenkin tarjolla lajikohtaiset striimit, jolla voi katsojana keskittyä halutessaan ainoastaan yhteen lajiin kerralla.

Mitäs olette mieltä? Toimisiko tällainen muutos?

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Keuhkokuume!

En halua olla pessimisti, mutta oma osallistuminen kesäkuun lopun Kalevan Kisoihin alkaa olemaan vähän heikossa hapessa. Koko vuosi 2024 on ollut suhteellisen rikkonaista ja sen kruunasi reilu kuukausi sitten iskenyt kova selkäkipujakso (-> Selkärankareuma diagnoosi) ja niskavamma.

Tai siis luulin näiden kruunanneen rikkonaisen kevään, kunnes pari päivää sitten sairastuin lievään keuhkokuumeeseen. Heikkohermoisempi väittäisi, että tämä meikän pyrkimys urheilla ei nyt oikein suju.

Toisaalta olen onnekkaassa tilanteessa, että heitin kisojen suoran karsintarajan (64 m) jo viime kaudella, eikä tarvitse metsästää mitään rankingpaikkoja. Jälkeenpäin ajateltuna rajan ylittäminen oli aivan käsittämätöntä tuuripeliä!

Road to Kalevan Kisat...

Kesä 2023 oli (myös vaihteeksi) säätämistä alusta loppuun. Lopputalvesta sairastin koronataudin ja huhtikuussa alkoi monta viikkoa kestänyt kipujakso. Tämän vuoksi alkukesän kisat tarjosivat hikisiä 60 metrin ylityksiä… Tekniikkakin oli täysin sekaisin!

Kesäkuussa sain kuitenkin kolme kivutonta viikkoa, joiden aikana tapahtui seuraavaa:

- Harjoitukset sujuivat ja löysin heittotuntuman

- 20.6 oli pakko ylittää 62 metriä jotta saisin osallistumisoikeuden moukarikarnevaalien pääkilpailuun. Tulos: 62,03 m

- Sääennuste pääkilpailuihin lupasi myrskymyötätuulet (ja se myös toteutui). Tämä pidensi heittoja n 1 – 2 m!

- Pääkilpailun aamuna satuin olemaan 100% kivuton (minun kohdallani harvinaista) mikä lisäsi itseluottamusta!

- Olin tippumassa jatkokierroksilta, kunnes kolmannella heitin 63,12 m ja nousin sijalle kahdeksan 28 cm erolla Karl Ludvikiin, joka tippui sijalle yhdeksän!

- Oskari Lahtinen (PB 65,92) heitti kierrosten viimeisenä, mutta jäi tässä kisassa ilman tulosta. Myös myöhemmin viime kesän Kalevan Kisoissa finalipaikan saavuttanut Arttu Väänänen jäi taakse.

- Viidennellä kierroksella pääsin kaikkien edellä mainittujen sattumien seurauksina rennosti tuulen avittamana heittämään 64,72 m ja osallistumisoikeus kesän 2024 Kalevan Kisoihin oli varma!

Tästä noin viikkoa myöhemmin kipeytyi lonkka ja selkä ja siitä pari viikkoa sairastuin iriitti-tautiin ja kilpailukesä oli tulosten näkökulmasta paketissa. Joten karsintarajan tekemisen takana oli älytön tuuri yhdistettynä siihen, että heitin juuri oikealla hetkellä prikulleen sen, mitä siinä kohtaa vaadittiin! Pienestä se oli siis kiinni!

Rajasta huolimatta osallistuminen tämän vuoden kotikisoihin on todella epävarmaa. Kyllähän tässä ensin pitää saada terveen paperit ja sen jälkeen katsoa, että kestääkö edes niska heittämistä. Kunnon heittoja en ole heittänyt yli kuukauteen ja viimeinen ilmoittautumispäivä kisoihin on 19.6!

Mielestäni on kuitenkin turha luovuttaa liian aikaisin! Teen päätöksen osallistumisesta vasta kun on pakko, eli viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Vaatimuksena on se, että kroppa kestää heittämisen ja, että moukari ei tipu omille varpaille. En lähde tarkoituksella viemään muiden kisapaikkoja (kisoihin otetaan MAX 20 heittäjää) 45 metrin kunnossa tai DNS merkinnällä.

Mutta aivan aluksi pitää saada keuhkokuume pois ja niska jonkinlaiseen kuntoon. Onhan tässä vielä parisen viikkoa aikaa…

Kathellaan!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Selkärankareuma!

 Kausi ei ole lähtenyt liikkeelle haluamallani tavalla. Olen jo missannut viisi kisakalenteriin merkattua kisaa, enkä ole heittänyt moukaria kuukauteen. Kalevan Kisoihin olisi 4,5 viikkoa aikaa, joten pikku hiljaa alkaisi olemaan kiire.

Pää olisi kyllä halunnut kilpailla, mutta kroppa ei. Syynä vaikeuksiini ovat 11 vuoden yrittämisen jälkeen hankkimani selkärankareuma-diagnoosi yhdistettynä niskassa löytyneeseen välilevyongelmaan, nivelrikkoon sekä verenpurkaumaan...

Tilanne on lievästi sanottuna perkelöitynyt!

Kohti Kalevan Kisoja!

Ajatus selkärankareumasta on muhinut takaraivossani kymmenisen vuotta. Kävin 2013 fyssarilla hoidattamassa suhteellisen tuoretta välilevynpullistumaa. Fyssari teki jotain testejä ja totesi, että välilevyhän on oireeton! Enhän mä siihen tosin uskonut, koska selkä oli kipeä ja lääkäri oli antanut diagnoosin!

Kivut kuitenkin jatkoivat vuosia ja vuonna 2016 hakeuduin uudelleen tutkimuksiin. Silloin mut siirrettiin reumapolille, mutta lähete tuli bumerangina takaisin, koska ei ollut vissiin tarpeeksi vahvoja viitteitä sairaudesta. Samaa rumbaa kokeiltiin 2021, mutta silloinkaan ei ollut mitään syytä epäillä sairautta.

Eli minulla on ollut selittämättömiä kipuja 11 vuotta joita olen oppinut hoitamaan suhteellisen hyvin itse. Kuukausi sitten alkanut kipujakso oli kuitenkin erilainen eikä omat temput enää tepsineet. Fyssaritkin tekivät kivuista vaan pahemmat! Lopulta jouduin turvautumaan keppiin jotta voisin edes liikkua lyhyitä matkoja!

Tässä kohtaa lähipiiri ja valmentaja rupesivat ujosti pohtimaan, että kannattaisiko hakeutua lääkärin vastaanotolle. Itse en ollut kovin kiinnostunut, koska eivät ne ikinä mitään löydä, mutta lopulta suostuin... Viikko sitten sainkin lopulta selkärankareumadiagnoosin, kun molemmista SI-nivelistä löytyi sakroilliitti löydös. 

Lääkäreiden mielestä kyse on selkeästä löydöksestä! Magneettikuvat ja koholla oleva CRP vahvisti asian. En ole katkera, mutta mikäli saamani lääkitys alkaa puremaan, niin olisi ehkä ollut kiva saada diagnoosi jo 2016 tai viimeistään 2021. Toisaalta parempi myöhään, ku ei milloinkaan!

Kroonisten kipujen kanssa eläminen on joskus vuosien varrella harmittanut. Toki sitä en tiedä mikäli kaikki kipujaksot johtuvat tästä samasta sairaudesta. On mielenkiintoista nähdä millä tavalla kipuilu muuttuu lääkityksen myötä!

Toki nämä vuosia kestäneet kivut eivät ole estäneet elämistä eikä urheilemista. Eivätkä ne nytkään näin tekisi mikäli niska olisi kunnossa! Se kipeytyi samaan aikaan alaselän kanssa ja luulin sen aluksi johtuvan turhasta lihasten jännittämisesti liikkuessa selkäkivun kanssa. Magneettikuvat kuitenkin paljastivat pientä kremppaa sielläkin...

Itse en osaa sanoa mikä vammoistani (välilevy, nivelrikko tai verenpurkaus) tuottaa nykyiset oireet, mut kipujen lisäksi pään kääntäminen on hankalaa. Pahimmillaan pää ei liikkunut mihinkään ja nukkuminenkaan ei meinannut kipujen takia onnistua. Nyt pystyn jo nukkumaan ja tekemään joitain liikkeitä salillakin. Kävin jopa lauantaina tekemässä alkupyörityksia, mutta siitä se ei vielä tykännyt.. 

Kauden pääkisaan on tosiaan 4,5 viikkoa ja kausi on jo periaatteessa pilalla. On kuitenkin mielenkiintoinen projekti katsoa, että pääsenkö näistä lähtökohdista edes jonkinlaiseen heittokuntoon! Osallistumisoikeus on jo hankittu viime kaudella, joten nyt pitäis vaan päästää sellaiseen kuntoon millä kehtaisi osallistua!

Aika näyttää mikäli onnistun tässä! Tai jos edes pystyn heittämään koko kesänä. 

Kathellaan!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Let's Go!

Kausi 2024 alkaa meikäläisen osalta tulevana lauantaina Tammelassa. Pitkä harjoituskausi on takanapäin ja nyt on vihdoin aika näyttää mihin pystyn! Lähtökohdat tähän kesään ovat perinteiset:

- En ole kehittynyt fyysisesti

- Tekninen osaaminen on ottanut takapakkia

- En ole päässyt eroon vanhoista vammoistani

Ainoat osa-alueet missä olen kaikkien aikojen kovimmissa luvuissa ovat ikä ja tukan pituus! Näistä lähtökohdista lähden metsästämään uutta ennätystä ja menestystä Kalevan Kisoissa kotikentällä kesäkuun lopussa.

Let's Go!

Yllä oleva kuva on edellisesti heittotreenistä, jonka jouduin jättämään väliin. Onnistuin lähes jokavuotiseen tapaan hankkimaan SI-nivel(tjsp)oireita juuri kisakauden kynnyksellä ja viime lauantaina se ei antanut luvan heittää. Harmitti aika paljon, koska kunto on ollut mukavassa nousussa ja olisin halunnut ottaa seuraavan askeleen. Tällä hetkellä fokus on siinä, että pystyisin edes heittämään Tammelassa!

Tuloskehitys huhtikuussa on ollut lupaavaa ja heitot ovat pidentyneet viikko viikolta. Viime torstaina heitin kauden pisimmän treeniheiton (59,15 m), mikä on minulle merkki, että kisatilanteessa voi lentää reilusti päälle 60 metriä. Tiedän tämän, koska olen ollut samassa kunnossa viimeiset kahdeksan vuotta… Joskus olisi kiva kehittyä kunnolla, mutta en onnistunut siinä tänäkään vuonna.

Jatkuvassa epäonnistumisessa on kuitenkin se etu, että oma ennätyskään ei vaadi kovin suurta onnistumista. Viime vuonna pääsin alle puolen metrin päähän ennätyskunnosta (kovan myötätuulen avittamana) pysymällä ehjänä kolme viikkoa kesäkuussa, vaikka kevät oli rikkonainen. Minulla on vahva luotto siihen, että tulevana kesänä pystyn vihdoin parantamaan kesällä 2018 heitettyä vanhaa ennätystäni!

Kausi alkaa siis kahdella Tour de Hammer osakilpailulla missä tavoittelen nousujohteista kilpailuheittämistä ja hyviä pisteitä kokonaiskilpailuun. Toukokuussa olisi sitten vielä tarkoituksena kiertää parit pikkukisat (mikäli Jyväskylän Motonet GP kilpailuun ei paikka aukea), vaikka fokus on vielä vahvasti harjoittelussa.

Kauden päätähtäin on tosiaan jo kesäkuun lopussa Vaasan Kalevan Kisoissa. Nämä ovat minulle uran toiset kotikisat, kun kesällä 2018 olin kirjoilla Jyväskylässä, kun kilpailut käytiin siellä. Ne ovat myös meikäläisen parhaat Kalevan kisat, joten odotan samanlaista kotikilpailuhurmosta tänä vuonna!

Pääkilpailun jälkeisinä viikonloppuina olisi heti tarjolla moukarikarnevaalit ja SFI mestaruuskisat. Näiden jälkeen ei ole hajuakaan missä kunnossa olen ja mihin kisoihin osallistun. Palataan siihen sitten syssymmällä.

Nyt fokusoin siihen, että saan tämän kropan miljoonatta kertaa parsittua heittokuntoon lyhyellä varoitusajalla. Tammelassa alle 60 metrinen olisi suuri pettymys, 60 – 62 metriä olisi tylsä perustulos, 62 – 64 metriä olisi hyvä tulos ja yli 64 metrinen olisi valtaisa positiivinen yllätys!

Näillä mennään!

Kausi 2024 voi alkaa!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Miksi yleisurheilijat tekevät huipputuloksia pellolla?

Liettualainen junnutähti Mykolas Alekna heitti toissa yönä uuden kiekonheiton maailmanennätyksen tuulisella amerikkalaisella pellolla. Jurgen Schultin lähes 40 vuotta voimassa ollut edellinen ennätys sai siis vihdoin väistyä.

Jokainen, joka on joskus pitänyt miesten 2 kg limppua kädessä ymmärtää, että kyse on urheilullisesti älytön tulos. Tätä poskettoman kovaa historiallista hetkeä oli todistamassa kanssakilpailijat ja kourallinen lajinörttejä

Yleisurheilu on yksi maailman suurimmista urheilulajeista ja silti historiallisen kovat urheilusuoritukset tehdään pellolla ilman yleisöä! Onko tässä mitään järkeä?

Vastaan heti omaan kysymykseen: Pellolla heitetyt tulokset ovat itsestäänselvyys lajissa, missä ei valvota tuuliolosuhteita, vaikka niistä on valtava hyöty. Eli mitä kovempi tuuli sen parempi urheilutulos (toki tässäkin on pieniä poikkeuksia). Pitkiin heittoihin toki voisi teoriassa lisätä tuulirajoituksia (moukari ja keihäs myötätuulirajoitus. Kiekkoon vastatuulirajoitus), mutta se vaatisi jonkinlaisen dronen käyttöä millä voisi mitata tuulen kovuutta yläilmoissa. Tätä en itse kannata, mutta samalla pitää myöntää, että nykysäännöissä on pieniä ongelmia!

Ramonan heittopyhättö

”Peltokisaa” on hankala myydä!

Mykolas Aleknan kaltainen suoritus on todella hankalaa myydä isolle yleisölle, koska se vaatii avoimen kentän ilman häiritseviä stadionrakenteita sekä älyttömän olosuhteen. Kentällä pitää olla useampi rinki olosuhteen (myötä / vastatuulen) maksimoimiseksi. Tällaisissa olosuhteissa on vaikea luoda suurta yleisötapahtumaa. Miettikää esimerkiksi jos Usain Bolt olisi juossut maailmanennätyksiään pellon reunalla 26 katsojan edessäja kisaa oltais kuvattu riistakameralla. Voi olla, että tämä olisi vaikuttanut kyseisen herran maailmanlaajuiseen suosioon.

Onhan maailmassa toki tiettyjä stadioneita missä välillä tarjotaan kelpo olosuhteita, mutta se on tuurista kiinni, että osuuko se kisapäivälle (ja urheilijankin pitää olla huippukunnossa, sekä onnistua täydellisesti).

Karsintarajat nousevat kovemmiksi!

Arvokisojen karsintarajat asetetaan maailmantilaston mukaan. Kaikissa kolmessa pitkässä heittolajissa (kiekko, keihäs, moukari) varsin moni pääsee jossain vaiheessa kautta heittämään huippuolosuhteisiin pienellä paikkakunnalla ja näin ollen käytännössä pakottaa muitakin metsästämään näitä huipputuulia. Tuulirajoituksilla varustetut lajit (esim pikajuoksu, hypyt yms) eivät aiheuta vastaavaa tuulishoppailua. Toki monessa lajissa hakeudutaan korkealle pienemmän ilmanvastuksen perässä ja tämä johtaa vastaavaan ilmiöön.

Rahapalkinnot jaetaan epäreilusti!

Tämä näkökulma on oman pohdinnan tulos, eikä faktaa. WA on viime vuosina siirtynyt tulospistekeskeiseen yleisurheiluun ja joissain kisoissa jaetaan palkintorahojakin näiden perusteella. Pistetaulukko perustuu ainakin osittain kaikkien aikojen tilastoon ja näin ollen pitkissä heitoissa on rutkasti tuulituloksia, kun taas esim 100 metrin pisteet perustuvat pelkästään alle 2 m/s myötätuulituloksiin.

Tällä logiikalla on tyynessä kelissä helpompaa kerätä pisteitä pikajuoksussa pitkiin heittoihin verrattuna. Ja näin ollen pikajuoksijalla on myös etulyöntiasemassa, mikäli hän kilpailee rahasta heittäjää vastaan. Näin minä sen ainakin päättelisin. Saa kertoa, mikäli olen väärässä.

---

Siinä vähän pohdintaa tuuliin liittyen. Itsehän olen kolme vuotta putkeen heittänyt Kalevan Kisat rajan kovan myötätuulen ansiosta, joten en voi millään väittää vastustavani nykyisiä sääntöjä. Toki vastavuoroisesti kisa heikossa olosuhteessa harmittaa jo ennakkoon, koska se jättää niin paljon spekuloitavaa. Esimerkiksi oma ennätys (65,10 m) on heitetty käytännössä tyyneen keliin. Huippumyötäisiin sama heitto olisi voinut lentää 66 – 67 metriä (tuulen hyöty moukarissa: 2 m/s = n. 0,5 m 80 m heitossa).

Näitä 66 – 67 metrin heittoja lähdenkin tavoittelemaan tulevana kesänä!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Kausiennakko!

Tasan kuukauden päästä olisi aika aloittaa kilpailukausi Tammelan tour de hammer osakilpailussa! Ikkunan ulkopuolella puhaltaa talvimyrsky ja miehen kuntokin on pahemman kerran jäässä. Ulkoheittoja on takana alle 15 (parin kuukauden takaa) ja Vaasan ulkoheittopaikkojen valmistelu käyttökuntoon odottaa lämpimämpiä kelejä.

Tilanne on siis kaikin puolin hallinnassa!

Ulkoratakausi lähestyy!

Tuleva kilpailukausi on erikoinen tällaiselle kansallisen tason harrastelijalle. Mikäli en jonkun keskikovan suonenvedon seurauksena ylitä Pariisin olympiarajaa toukokuussa, niin tulen heittämään kauden pääkilpailun jo kesäkuun lopussa. Vaasan Kalevan Kisojen jälkeen on muutama muu suht merkittävä kilpailu peräkkäin, mutta heinäkuun loppupuolesta eteenpäin on periaatteessa ainoastaan pikkukisoja tarjolla.

Etupainoinen kilpailukalenteri luo pienimuotoisen stressimomentin, koska virheiden jälkeen on vielä suurempi kiire palata kuntoon. Karu esimerkki tästä on minun sairaalaseikkailuni kielen kanssa reilu kuukausi sitten yhdistettynä vatsatautiin pari viikkoa sitten. En ole näiden jälkeen vieläkään saavuttanut samanlaista irtiottokykyä kuulatesteissä mitä oli ennen kieliseikkailua. On sanomattakin selvä, että vastaava touhu toukokuussa olisi kohtalokasta.

Alustava suunnitelma kesäksi on kilpailla ahkerasti toukokuussa ja kesäkuun alussa. Yleensä pyrin saamaan vähintään seitsemän kilpailua alle ennen Kalevan Kisoja, jotta kisatuntuma olisi kunnossa. Tämä on periaatteessa mahdollista tänäkin vuonna, mikäli kaikki menee putkeen. Lähdetään kuitenkin kilpailu kerralla rakentamaan kautta Tammelasta.

Tavoite tulevalle kaudellehan on todella yksinkertainen: Parantaa ennätystäni reilusti (yli 65,10 m) ja samalla sijoittua Kalevan Kisoissa pistesijalle kuuden vuoden tauon jälkeen. Unelma toki olisi heittää urani pisintä heittoa kaikki moukarit mukaan lukien (68,04 m), tai jopa lähennellä 70 metriä. Tulosten ohella toivoisin yksinkertaisesti sitä, että saisin kilpailla ilman suurempia murheita.

Tällä hetkellä on vaikea sanoa missä kunnossa olen, mutta eiköhän se selviä, kunhan pääsee pihalle heittämään.

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café