Harrastajamäärät ovat suomalaisen urheilun tärkein kulmakivi! Suurilta harrastajamääriltä pystyy lypsämään harrastemaksuja, jolla rahoitetaan huippu-urheilua, urheilujohtajien tai valmentajien palkkoja.
Suurilla harrastajamäärillä voidaan myös kansanterveyteen vedoten perustella omiin kilpaurheilullisiin tarpeisiin rakennettua kunnallista urheiluinfraa. Ja myös koululiikunta hyötyy kentän tai hallin rakentamisesta.
Yleisurheilussa harrastajamäärät ripotellaan moneen eri lajiin erine vaatimuksineen ja yksittäisten lajien harrastajamäärät vaihtelevat suuresti.
Aina silloin tällöin minulta kysytään: paljonko suomessa on moukarinheittäjiä? Otetaanpa asiasta selvää!
 |
| Lähde: Tilastopaja |
Taulukosta voi lukea kuinka moni on tehnyt tuloksen yleisen sarjan välineellä (M: 7,26 kg, N: 4 kg). Näiden lisäksy löytyy myös junnuja ja veteraaneja (anteeksi... aikuisurheilijoita...), mutta niiden selvittäminen olisi ollut liian työlästä. Yksinkertaisuudessaan voi todeta, että yleisen sarjan harrastajamäärä vaihtelee vuosittain, mutta kaudella 2021 oli noin 100 heittäjää / sukupuoli.
On jännä havaita, miten miesten ja naisten käyrät näyttävät melko identtisiltä. Vuosituhannen alussa oltiin 100 heittäjän nurkilla, josta noustiin yhdessä yli 200 heittäjään 2010-luvun taitteessa, jonka jälkeen määrät palasivat 100 heittäjän nurkille.
Seuraavaksi tarkastellaan moukarinheiton yleistä tulostasoa.
 |
| Lähde: Tilastopaja (mustat viivat: data puuttuu) |
Vuodesta 1957 lähtien on lähes poikkeuksetta löytynyt vähintään 100 kpl yli 40 metrin moukarimiestä. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden 1995 jääkiekon MM-kullan myötä, jonka jälkeen lukema romahti alle 100 heittäjän. Tilanne saatiin hetkellisesti hallintaan 2000-luvun alussa, mutta Torino 2006 lätkähopean myötä määrä romahti lopullisesti nykypäivän noin 50 heittäjään.
Haluan kuitenkin painottaa, että emme vielä tiedä varmuudella, jos moukarihöntsääjien määrän romahdus olisi pelkästään jääkiekon vika! On jopa todennäköistä, että jääkiekolla ei ole mitään tekemistä moukarinheiton kanssa. Jonkinlaisesta harrastekulttuurin muutoksesta numerot kuitenkin kertovat!
Höntsääjien määrän puolittuminen ei kuitenkin mitenkään vaikuttanut kärkiheittäjien määrään. Yli 60 metrin heittäjien määrän korkein lukema saavutettiin kaudella 2015 (peräti 27 kpl) ja tälläkin kaudella meitä oli 20 heittäjää. Myös 70 metrin heittäjien määrä on ollut historiallisen korkea läpi 2010-luvun.
Tätä trendiä on syytä pohtia, kun väitetään, että yleisurheilumenestys vaatii suuria harrastajamääriä. Ei välttämättä vaadi, mutta suurista harrastajamääristä on silti muuta hyötyä, kuten tekstin alussa totesin.
 |
| Lähde: Tilastopaja |
Naisten moukarinheiton historia on lyhyempi ja ensimmäiset Kalevan Kisat heitettiin vasta vuonna 1994. Tässäkin näkyy kuitenkin miesten sarjasta tuttu trendi trendi, että 40 metrin höntsääjien määrä lähti laskuun 2010-luvun taitteessa, mutta sitä parempien heittäjien määrä on siitä huolimatta kasvanut tai pysynyt samana.
Siinäpä oli tämän päivän tilastopläjäys.
Oma peruskuntokausi on alkanut. Olen peräti käynyt juoksulenkillä, joka ei ollut kivaa eikä kaunista.
Eteenpäin!
P.S. Jääkiekko ei tuhonnut suomalaista moukarinheittoa! Ja ovathan suuret harrastajamäärät myös hyvä asia rikkaan lajikulttuurin näkökulmasta.
---
YHTEISTYÖKUMPPANIT
Kiinnostaako yhteistyö meikäläisen kanssa kaudella 2022?
Näkyvyyttä tarjolla ainakin blogissa ja kisapaidassa, mutta eiköhän me jotain muutakin kivaa voitais kehitellä.
Ota rohkeasti yhteyttä, niin funtsitaan lisää: fredrikfroberg@hotmail.com
---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti