torstai 21. maaliskuuta 2024

Seppo Rädyn perintö!

 Viime tekstissä lopetin sanoihin, että juuri kielitulehduksesta toipuneena ei enää oikein ole varaa hölmöilylle ja suuntana oli harjoitusleiri Kuortaneella. Jury voi nyt kiistellä, että onko kyse hölmöilystä tai epäonnesta, kun leirillä tarttui sitten parin vuorokauden pituinen vatsatauti…

Siitä olen jo toipunut, mutta aihe herätti pienen pohdinnan urheilijoiden halusta kertoa omista vaivoistaan ja sairauksistaan. Mielestäni kulttuurimme aiheen ympärillä on osittain vähän hölmö!

Seppo ei selitellyt

Oman kokemukseni mukaan on kahdenlaisia urheilijoita. Toinen ääripää (vähemmistö) ilmoittaa julkisesti pienenkin flunssaepäilyn ja lähes pitää LIVE-lähetyksiä missä selataan kyseisen urheilijan lausuntoja omassa kannassa. Arvokisasuorituksen jälkeen haastattelussa vielä lisätään aikaisemmissa päivityksissä unohdettuja loukkeja, sairauksia ja muita murheita.

Toinen ääripää (enemmistö) on Seppo Rädyn perintöä vaaliva urheilija joka  myyräkuumeen ja eilisiltaisen aivoverenvuodon jälkeenkään ei millään halua selitellä niukkaa arvokisakarsiutumista vaivoilla (vaikka olkapääkin roikkuu pelkän ihon varassa), vaan ”pää ei kestänyt” ja ”kaikki oli ihan kunnossa ennen kisaa”.

Jälkimmäisessä urheilijatyypistä huokuu ajatus, että ei (perkele) saa selitellä! Jotenkin on vaan henkistä heikkoutta, jos antaa jonkun pienen jalkamurtuman vaikuttaa suorittamiseen. Suomalainen kansallistarinakin alkaa sanoilla ”Suo, kuokka ja akillesjännevamma”, mutta silti se pelto saatiin kuntoon! Tämä urheilijatyyppi on myös monen urheilufanin suosikki, koska urheilijan tehtävä on suorittaa eikä valittaa. Toisaalta näiden urheilijoiden takia urheilufanit eivät saa oikeaa kuvaa siitä mitä huippu-urheilu oikeasti tarkoittaa.

Itse olen jonkinlaisen välimallin ystävä. Minun mielestäni ainakin osa urheilijoista voisivat kertoa vähän avoimemmin omista vaikeuksistaan, koska se antaisi totuudenmukaisemman kuvan urheilusta, eikä laittaisi ensin mainittua urheilijatyyppiä huonoon valoon (kun yleisö ihmettelee miten jollain voi olla niin paljon vammoja kun moni ”pärjää täysin ilman”).

En ainakaan ymmärrä miten vammoista ja sairauksista puhuminen olisi jonkinlaista selittelyä. Lähtökohtaisesti urheilijan tehtävänä on voittaa, ja mikäli näin ei tapahdu, niin sille löytyy joku syy. Todennäköisin syy on se, että urheilijan vanhemmat ovat hypänneet sänkyyn liian huonoilla geeneillä (urheilun näkökulmasta) ja luoneet lahjattoman lapsen, mutta joskus syynä voi olla myös pelkkä vamma tai virhe harjoittelussa. Useimmissa tapauksissa kyse on yhdistelmästä näistä kaikista syistä.

Vastakohtaisesti näen, että Seppo Räty larppaajat ovat myös fiksuja. Loukkaantumisista ja sairauksista palautuminen on isosti myös henkinen juttu. Kipukin on oman kokemukseni mukaan todella paljon henkistä. Voit urheilijana lisätä tai vähentää kipua joko vellomalla kivun ajatuksessa tai antamalla sen olla (”oikeita” toimenpiteitä toki unohtamatta). Ja mikäli kipusi loukkaantumisesi on päivittäin mediassa framilla, niin lienee vaikea unohtaa se.

Loppujen lopuksi hyvä muistaa, että oma terveydentilasi on henkilötieto, jota ei ole pakko kertoa julkisesti, vaikka en tosiaan näe siinä mitään väärääkään. Annetaan osan larpata Seppo Rätyä ja toisten kertoa, että tänäkin aamuna teki kipeää. Tuloslista kyllä sitten kertoo urheilullisen paremmuuden!

Jatketaan harjoituksia!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti