Korkean moraalin Moukarikarnevaalit!

Eletään hienoa aikaa! Puolen kuukauden ajan ollaan saatu nauttia korruption, rahanpesun, diktatuurin ja veronkierron riemujuhlasta! Jalkapallon MM-kisat ovat fantastinen ilmiö. Maailman suurin urheilutapahtuma! Tällaista tulosta saadaan, kun maailman vaikutusvaltaisimmat diktaattorit ja urheilujohtajat tekevät yhteistyötä! Vahvankin moraalin omaavat ihmiset eivät näe silmiensä edessä tapahtuvia rikoksia, kun matalalla kipukynnyksellä varustetut miljonäärit potkivat palloa Venäjällä! Hienon kulissin takana poltetaan ihmisten koteja, mutta ei anneta sen haitata, koska nyt keskitytään urheiluun!

Välipäivä! Aikaa miettiä maailman menoa… Miten omatuntosi voi? Kaduttaako? Tuskinpa... Ei minunkaan! Tiedän. Olen paha ihminen. Niin sinäkin olet. Mitä me pahat ihmiset sitten teemme, kun ympäröivä maailma tuottaa pahan fiiliksen?

Annamme muutamia kymppejä hyväntekeväisyyteen ja jatkamme elämää, niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan! Mieti uudestaan! Ovatko FIFA:n ihmisoikeusrikkomukset hyvä asia? Ehkä ei… Kyllähän tästä jää hiukan paha maku suuhun…

Minulla on hyviä uutisia. Omatuntoasi voidaan korjata käden käänteessä! Sinun ei tarvitse edes maksaa niitä muutamia kymppejä. Voit säästää niitä tulevia juomatarjoiluja varten. Sen sijaan kannattaa katsoa moukarinheittoa lauantaina. Siinä on nimittäin sitä korkean moraalin urheilua!

Suomen urheiluliitto ei ole polttanut Nikulan kylää!

Katsomoja ei rakenneta orjatyövoimalla!

Katsomossa ei nähdä Vladimir Putinia (mutta Kaustisen kunnanjohtaja saattaa olla paikalla?)!

Rahanpesua ei myöskään tapahdu (jos ei kukaan unohda viiden euron seteliä farkkujensa taskuun)!

Kisat ovat kaikin puolin oikeudenmukaiset ja ihmisoikeuksia kunnioittavia. Näitä katsomalla voit pestä kätesi kaikesta pahasta mitä tuet jalkapallon MM-kisojen aikana! Kaikki annetaan anteeksi!

Suosittelen siis, että keräät perheen yhteen lauantaina kello 15:00. Ottakaa mukava istuma-asento ja nauttikaa oikeudenmukaisesta ja hienosta urheilutapahtumasta. Syökää vaikka lähituotettuja perunalastuja ja juokaa puhdasta lähdevettä! Moukarikarnevaalien pääkilpailu on täysi vastakohta Jalkapallon MM-kisoille. Puoliköyhät moukaristit pyörivät pienen yleisön edessä. Mutta se on silti urheilua. Ja voi se jopa olla ihan jännittävää!

Luvassa on slow-TV:tä parhaimmillaan! Raikas tuulahdus 1970-luvulta. Ei sirkustemppuja, vaan pelkkää yksipuolista urheilua!

Siinä voitte sitten yhdessä onnitella toisianne, kun ette ainakaan hetkellisesti tukeneet sitä hirveätä ihmisoikeusrikosta nimeltä Jalkapallon MM-kisat. Moukarinheiton jälkeen pitää sitten totta kai palata jalkapallon pariin, mutta puhtaammalla omatunnolla. Minäkin teen niin, koska olen moraalisesti sokea moukarinheittäjä! Ja minua kiinnostaa, miten Ranska-Argentiina pelissä käy!

MITÄ: Moukarikarnevaalien pääkilpailu

MISSÄ: Nikulan ravirata, Kaustinen / YLE tv2

MILLOIN: Lauantai 13:30 (TV lähetys: 15:00)

MIKSI: Miksi ei?

Seuraa näitä:

-Sää! Kisapäiväksi ollaan luvattu loistavaa keliä! Kovaa myötätuulta ja 13 astetta! Näissä oloissa moukari lentää pitkälle!

-Heittääkö Krista Tervo Suomen ennätyksen?!

-Pääseekö Inga Linna tai/ja Merja Korpela yli EM-rajan (69m)?

-Missä kunnossa on suomen ykkösheittäjä Henri Liipola?

-Pääseekö joku toinen miesheittäjä yli EM-rajan (74m)?

-Pääseekö Markus Kokkonen vihdoin yli 70m viivan?

Ja paljon muuta!

---

Itse yritän heittää kuusi ehjää heittoa. Mielummin 64m tuntumaan. Silloin olisin aikataulussa Kalevan Kisoja ajatellen!

Eteenpäin!

Miksi kukaan haluaisi heittää moukaria?

Säännöllisen epäsäännöllisesti on mukava käydä valvomassa kavereiden juomista. Hermomyrkky ei ole toki itseäni ikinä niin paljon kiinnostanut, mutta, kun pääsee istumaan iltaa hyvällä porukalla, osallistun mielelläni. Alkuvuodesta oli tällainen ilta, kun käytiin grillaamassa ystävien kanssa. Siinä ilta venyi ja hiljalleen huomasin, että tyhjien tölkkien määrä kasvoi. Siinä vaiheessa alkoholi oli vetänyt kavereilta pahimmat rajoitukset alas ja suorapuheisuus yltyi. Ja yhtäkkiä yhden kaverin suusta valuikin mielenkiintoinen pohdinta:

”Minä en ymmärrä, miksi kukaan haluaisi heittää moukaria!! Eikö se ole tosi tylsää, kun aina vaan heittää? Eihän siinä ole mitään järkeä!!”

En kyllä muista, mitä minä siinä hetkessä onnistuin vastaamaan! Sillä ei tosin ole niin suurta väliä, koska luulenpa, että kaveri ei muista edes kysyneensä kyseistä kysymystä. Mutta ymmärrän kyllä, jos joku ei ymmärrä moukarinheiton mielekkyyttä. Koitan tässä tekstissä lyhyesti selittää, miksi moukarinheitto on hauskaa!

Mielestäni on turhaa vedota kavereihin, matkusteluun, tai samanhenkisten kanssa työskentelyyn. Näitä on toki tarjolla moukarinheiton parissa, mutta olen huomannut, että ihmisillä on kavereita, vaikka ne ei heittäisikään moukaria. Jotkut myös matkustelee ilman moukareita! Tämä on kai loppupeleissä ihan hyvä asia?! Surullistahan se olisi, jos pelkästään moukarinheittäjillä olisi ystäviä!

Moukarinheiton suurin kiehtova seikka on ehdottomasti se, että laji on niin hiton vaikea! Perustehtävähän on yksinkertainen. Pitää heittää rautapalloa mahdollisimman kauas. Se joka heittää pisimmälle voittaa ja kaikki muut häviävät! Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toinen. Olen heittänyt 13 vuotta, enkä vieläkään koe osaavani lajia tarpeeksi hyvin. Vieläkin kehityn jatkuvasti teknisesti. Joku voisi sanoa, että olen hiton tyhmä jätkä! Minä taas sanon, että moukaria ei voi oppia, siinä voi vaan kehittyä!

Toinen mielenkiintoinen seikka on yksilöurheilun yleinen raakuus! Arvostuksen saamiseksi pitää oikeasti olla hyvä. Olympiavoittajia ja maailmanennätyksiä muistetaan ja muut jäävät varjoon. Tuhannet urheilijat tavoittelevat sitä yhtä kultaa ja suurin osa ei ikinä saavuta yhtään mitään. Jokainen steppi on otettava itse. Voit saada apua, mutta matkalla huipulle ei ole oikotietä tai vaihtopelaajaa, jotka hoitaisivat jonkun stepin sinun puolestasi.

Tästä syystä jokainen uusi steppi tuottaa huikean positiivisen tunnemyrskyn! Miesten A-luokan tulos, ensimmäiset Eliittikisat, ensimmäiset Kalevan Kisat jne. Asioita, joista suuri yleisö ei välitä, mutta pienelle urheilijalle suuria juttuja. Sen verran olen ehtinyt sössimään ja mokaamaan vuosien varrella, että en enää ota yhtään steppiä itsestäänselvyytenä. Jokainen kehitysaskel on lahja, joka on kovan työn takana! Esimerkiksi Kalevan Kisoihin pääsy vaati sen, että harrastin moukaria yli kymmenen vuotta! Kun on itse tehnyt 10 vuotta töitä jonkun asian eteen, niin osaa myös arvostaa omia saavutuksiaan! Suuri yleisö ei arvosta Kalevan kisoihin pääsyä ja joka vuosi tulee valitusta siitä, miten heikko taso niissä on! Sitä minä vaan tässä mietin, että miten kauan paikan saaminen olisi kestänyt, jos Kalevan kisoissa olisi yleisön mielestä kova taso?!

Kalevan Kisojen jälkeenkin on paljon saavutettavaa. Joku matemaatikko voi varmaan laskea miten suuri todennäköisyys on, että minä joskus voitan olympiakultaa maailmanennätystuloksella. Se on jopa todennäköistä, että jompikumpi, tai jopa kumpikin jää minulta saavuttamatta. Se on toisaalta lajin hienouskin. Koska itse en tiedä mitään suurempaa moukarinheittäjänä, kuin maailmanennätys ja olympiakulta. Niitä kun saavuttaa, niin on valmis moukarinheittäjä. Sen jälkeen voi toki jahdata toista kultaa, mutta ei se ole enää sama asia. Riski, että saavutukset loppuisivat kesken, on kuitenkin todella pieni. Ja matkalla olympiakultaan on monta pienempää saavutusta. Niitä pitää sitten yrittää poimia yksi toisensa jälkeen.

Work in progress! . Pari treeniä vielä ja sunnuntaina lepopäivä. Maanantaina onkin jo seuraavan kilpailun aika! Silloin nähdään, jos suorituskykyyn olisi hiipinyt vielä yksi metri! Se tosin tarkoittaisi uutta ennätystä (nyt 64,75m). Pidetään odotukset maltillisen korkealla! . . #yleisurheilu #sfifriidrott #urheilu #hammerthrow #throwersunite #thethrowerfam #trackandfield

A post shared by Fredrik Fröberg (@f_froberg) on Jun 7, 2018 at 11:35am PDT

Itse lajisuoritus on myös jo itsessään ihan mukava. Siinä, kun tanssii fysiikan lakien kanssa ja yrittää kesyttää 200kg – 300kg+ vastavoiman välineen ja kehon välillä tulee ihan voimakas olo. Ja kun tämä valtava voima katoaa hetkessä, täydellisen loppusaaton jälkeen, niin tulee vatsapohjaan sellaista miellyttävää kutinaa. Tästä syystä moni heittäjä kirkuu, örisee tai huutaa heiton jälkeen. Jotkut toki ääntelee huononkin heiton jälkeen, mutta siihen en ota kantaa...

Yhteenvetona voi siis todeta, että moukarinheiton mielekkyys perustuu korkeaan vaatimustasoon yhdistettynä urheilun tuomaan yleiseen riemuun. Sen lisäksi se, että olet itse vastuussa kaikesta. Ei se moukari eroa muista yksilölajeista niin paljon, mutta ongelma niissä muissa on se, että olen liian huono niissä. Siksi heitän moukaria!

---

Oma kausi jatkuu huomenna. Heitän Someron juhannuskisoissa. Luvassa on luultavasti kova myötätuuli ja toivon, että osaan hyödyntää hyvät olosuhteet. Lämpöä pitäisi olla 10 astetta ja vettä sataa luultavasti, mutta en usko sen haittaavan. Juhannuskeliä parhaimmillaan.

Huomisen kilpailun jälkeen pitäisi sitten alkaa tapahtumaan. Kilpailen vielä kahdesti ennen Kalevan kisoja. Reilun viikon päästä kilpailen Moukarikarnevaaleilla. Toivon, että pääsisin A-kilpailuun (joka näkyy YLE:n kanavilla), mutta jos käsky käy, niin heitän B-kilpailussa. Sen jälkeen kilpailen vielä SFI-mestaruuskisoissa.

Sen jälkeen onkin vuoden pääkilpailun aika. Jyväskylän Kalevan kisat Harjun stadionilla! Ne ovat melkein kotikisat minulle! Miesten karsinta heitetään perjantaina 20.7 klo 14:20. Silloin minulla on kolme yritystä, jonka jälkeen tiedetään, jos tämä kausi on onnistunut, tai täysi farssi! Tänä vuonna on todella hieno tilanne. Uskon, että pääsen sellaiseen kuntoon, että voin tosissaan taistella finaalipaikasta. Takana on 13 vuoden työ. Nyt on aika ottaa se finaalipaikka. On aika ottaa seuraava steppi. On aika nousta kansalliselle tasolle!

Eteenpäin!