maanantai 23. toukokuuta 2016

Kilpailukauden avaus - 60m!!!




60,42m! Olen nykyään virallisesti kuudenkymmenen metrin heittäjä! Se on pieni, mutta tärkeä, askel eteenpäin urallani. Vielä olisi muutama (vähintään kaksi (70m, 80m)) kalkkiviivaa ylitettävänä. Niiden aika koittaa muutaman vuoden päästä. Kausi 2016 on kuitenkin avattu, ja mitään katastrofia ei ole, ainakaan vielä, tapahtunut!


Porvoon Kevätheitot 15.5 (Järjestäjä: Borgå Akilles, Porvoon Urheilijat)



Olin jo pitkään suunnitellut avaavani kauteni Porvoossa. Ja viime kausista poiketen pystyin jopa toteuttamaan tehtyjä suunnitelmia. Kilpailu heitettiin Linnanmäen (hiekka)heittokentällä. Järjestelyt toimi hyvin. Aikataulu piti, tarjolla oli sekä perinteiset grillimakkarat että kioskitavaraa.  Paikalla oli jopa kuuluttaja. Tämä ei ole ihan jokapäiväistä hiekkakenttäkisoissa, mutta Porvoossa sellainenkin aina saadaan hommattua. Iso peukku järjestäjille!

Oma kilpailu sujui ihan hyvin. Fiilis oli katossa, ja kehokin tuntui hyvältä. Ei ollut yhtään kipuja missään. Vaikkakin olen saanut kehon sellaiseen kuntoon että se kestää harjoittelua, niin nämä 100% kivuttomat päivät ovat vieläkin harvinaisia. Se että tämä kivuton päivä osui kilpailupäivälle, nosti jo entuudestaan hyvän fiiliksen kattoon!

Kaksi ekaa heittoa pyörähti yli. Ne olivat kuitenkin ihan hyviä. Pituudesta ei ollut aavistustakaan, koska pisin viiva oli 50m. Näin kuitenkin että molemmat olivat reiluja 55m. Kolmannella kierroksella sain sitten tuloksen. Horjahdin vähän lopussa, ja heitto oli muutenkin huonossa tasapainossa. Kävelin vähän pettyneenä ulos ringistä odottamaan tulosta. Odotin että se olisi ollut hikisesti 55m paremmalla puolella, mutta se olikin 60,17m! Kädet ilmaan! Elämäni ensimmäinen 60m ylitys! Hienoa!

Neljäs heitto pyörähti myös yli. Sekin oli ihan hyvä heitto. Viidennessä sai jo vähän kokeilla omaa äänikapasiteettiä, mutta pieni huuto oli turha. Tulos 59,31m. Kuudes, ja viimeinen, heitto oli sitten päivän paras. Se oli suhteellisen tasapainoinen, ja jopa kiihtyi vähän loppua kohden. Tulos 60,42m.

Kaiken kaikkiaan Porvoon kilpailu oli onnistunut. Positiivisinta oli se miten huonolta ensimmäinen 60m ylitys tuntui. Se kertoo siitä että vielä löytyisi paljon parannettavaa. Heittoja on sen verran vähän takana että uskon että oma ennätys tulee vielä kohenemaan monellakin metrillä tänä kesänä.

Tein pienen videokoosteen kilpailusta. Tekniikkaa saa aina kommentoida. Yritän kuunnella kaikkia ohjeita, mutta en välttämättä aina tottele/ole samaa mieltä :)!



Nurmijärven Kevätmoukari 19.5 (Järjestäjä: Nurmijärven Yleisurheilu)



Kauden toinen kilpailu käytiin Klaukkalassa. Kilpailualuareenana toimi Klaukkalan koulun hiekkakenttä. Kyseessä oli perinteinen tuloksentekokilpailu. Eli tullaan paikalle, tehdään tulos, ja lähdetään kotiin. Ei kuuluttajaa, ei katsomoa, ei bufettia (eikä kisamakkaraa). Tällaisia kilpailuja löytyy paljon Helsingin lähistöltä. Ne ovat ihan hyviä ”täyttökisoja” oikeiden yleisurheilukilpailujen väliin. Järjestelyt olivat sujuvat, ei valittamista.

Oma kilpailu ei sitten onnistunut ollenkaan. Iltakilpailu ja huono latautuminen.. Päivän kunto oli huono, kivut haittasivat valmistautumista. Fiilis ei ollut ollenkaan kohdillaan. Olin myös jostain syystä epävarma tekniikasta..

 Pystyin kuitenkin heittämään. Lopputuloksena yksi 57m heitto, ja kaksi 58m. Pisin heittoni oli 58,43m. Vaikkakin tulos oli huono, niin pidän sitä hyvänä asiana että pystyin huononakin päivänä venymään kisoissa. Elämäni pisin treeniheitto on nimittäin (toistaiseksi) vain 57m. Kunhan saan sen tuloksen nostettua päälle 60m niin alkaa kisoissakin lentämään. Nyt tarvitsen vain paljon heittoja. Edessä on muutaman viikon treenijakso. Jatkan kilpailemisen vasta kesäkuun puolivälissä        


60m metsästys:



Kauden tavoite on nostaa 10 parhaan lopputuloksen keskiarvo päälle 60m. Ennen kautta tämä tulos oli 56,55m. Kahden kilpailun jälkeen keskiarvo on jo noussut tulokseen: 57,24m. Aikataulussa ollaan! Kyllä tämä vielä iloksi muuttuu!

lauantai 7. toukokuuta 2016

Moukari, tuleva entinen yleisurheilulaji?



Eilen se alkoi, nimittäin kansainvälisen Yleisurheiluliiton, suurin ja mahtavin kilpailu, Timanttiliiga. Koko kesän tullaan näkemään miten maailman suurimmat tähdet kohtaavat! Kilpailu on kovaa. Stadionit ovat täynnä. Tunnelma on katossa! Kaikki ovat paikalla! Tai no.. Ei nyt ihan kaikki. Maailman parhaat moukarinheittäjät jäivät, jälleen kerran, kilpailun ulkopuolelle..

IAAF lanseerasi Timanttiliigan vuonna 2010. Tarkoituksena oli kehittää maailmanlaajuinen Yleisurheilusarja. Sarjan ulkopuolelle jäi kaksi lajia: Kävely ja moukari. Kävelijät saavat puhua omasta puolestaan. En tiedä miten hyvin Timanttiliiga konsepti sopii kärkikävelijöille, joten en aio kommentoida sitä. Sen minä kuitenkin tiedän että moukarin ainoa oikea paikka on Timanttiliigassa. Mutta jostain kumman syystä IAAF johto on asiasta eri mieltä. Heidän mielestä me emme kuulu joukkoon..


It is great for me to be able to announce that all events* of our sport will be touring around the world.”-Lamine Diack


Sitaatti on otettu pidemmästä lehdistötiedotteesta jota julkaistiin kesällä 2009. Huomatkaa sitaatissa löytyvää ”*” merkkiä. Se on siinä sen takia että lehdistötiedotteen lopussa mainitaan että ”Kaikki lajit” tarkoittaa ”kaikki lajit, paitsi moukari ja kävely” Tästä se sitten lähti. IAAF päätti että moukari ei ole osa Yleisurheilua. Tai periaatteessa on, mutta eihän moukaria kuitenkaan voida päästää hienoihin kisoihin. Sehän pilaisi kaiken.

IAAF kuitenkin lanseerasi samaan aikaan, korvauksena, Hammer Challenge sarjan. Se on sarja joka pyörii IAAFn toiseksi korkeimman tason, World Challenge, kilpailujen mukana. Miehillä hammer challenge alkoi kuukausi sitten, naisilla se alkaa tänään. Päivän kilpailu käydään Jamaican Kingstonissa, ja se on surullinen esimerkki moukarinheittäjien arjesta. Oma mielipiteeni on se että tämä sarja ei korvaa Timanttiliigasta sulkemista millään tavalla. Annan seuraavaksi muutaman esimerkin miksi minä olen tätä mieltä. Aloitetaan Kingstonin kilpailun aikataulusta:


Kuten näkyy. Moukarikilpailu käydään 5 tuntia, kyllä V I I S I tuntia ennen kilpailujen ensimmäistä oikeaa lajia (miesten keihäs on myös laitettu ennen avajaisia, mutta he kuitenkin saavat osallistua Timanttiliigaan). Naiset tulevat luultavasti heittämään lähes tyhjällä stadionilla. Oliko stadion tyhjä eilen Dohassa? Ei ollut! Miksi sitten IAAFn mielestä on reilua että moukarikilpailua heitetään tyhjällä stadionilla? Ja vielä suurempi kysymys kuuluu: Miksi IAAF ei ole puuttunut tähän mainosjulisteen?:


Tällainen touhu vetää sanattomaksi. Mainosjulisteessa siis lukee että illan tapahtumat (musiikkiesiintyjineen, ja kilpailuineen) alkaa kl. 15:30! Mutta naisten moukari alkaa jo kl 14! Eli naisten moukari ei järjestäjien mielestä edes kuulu koko kilpailutapahtumaan! En tiedä teistä, mutta mielestäni tämä touhu ei ole ihan reilua moukarinheittäjiä kohtaan. Eikä se nyt varsinkaan voida kutsua Timanttiliiga tason kohteluksi!!

Naisten moukarin lähtölista on laadukas. Kaikki mukana olevat voivat omien ennätyksien perusteella kamppailla finaalipaikasta Rion olympiakisoissa. Siltä heitä kohdellaan kuin roskasakkia. On vastenmielistä todeta että IAAF hyväksyy tällaista toimintaa. Eivätkä vaan hyväksy. He ovat tehneet kaikkensa jotta tilanne olisi juuri näin surkea. Miksi?

Moukarinheittäjät ovat todella oudossa tilanteessa. Lajiliiton tehtävä on ajaa oman lajinsa etua. FIFA tekee kaikkensa että jalkapallo kasvaisi, IIHF ajaa jääkiekon etua jne. Moukarilla tilanne on päinvastainen. Moukarinheittäjillä ei ole lajiliittoa joka haluaa auttaa lajiamme. IAAF haluaa toki edistää yleisurheilua. Mutta liiton mielestä se tarkoittaa sitä että yhtä lajia pitää syrjiä. Moukarinheittäjät ovat yksin, taistelussa tuulimyllyjä vastaan!

Seuraus Timanttiliigasta poisjäämisestä on tason romahdus. Olemattoman näkyvyyden ja arvostuksen syystä moukarinheittäjillä on vaikeaa panostaa täyspäiväisesti lajiinsa. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Tämä näkyy selkeästi tilastoissa. Pawel Fajdek oli vuonna 2015 miesten puolella ainoa 80m heittäjä. Vuonna 2000 maailmassa oli 20kpl 80m heittäjiä. Vuosina 1996-2014 luku on vaihdellut 5-20 välillä. Yleensä se on ollut lähellä 10. Ja nyt siis vain yksi. Luulisi että IAAF heräisi ja yrittäisi tehdä jotain asialle. Turha toivoa, lajin alasajo vaan jatkuu..

Naisten puolella laji onneksi kehittyy. Mutta se on ihan luonnollista. Lajin nuoruus tekee sen että fyysiset rajat nykyisissä olosuhteissa eivät ole vielä saavutettuja. Mitta tuskinpa naisetkaan pysty kehittymään enää kauan, jos he eivät saa apua omalta lajiliitolta!

Minä pelkään! Viime vuosina minä olen oikeasti alkanut pelkäämään oman lajini olemassaolon puolesta.  Moukari on todella tukalassa tilanteessa. Kun katsoo miten moukarinheittäjiä kohdellaan, on vain ajan kysymys ennen kuin joku IAAFn johdossa on sitä mieltä että moukaria voisi poistaa kokonaan lajiohjelmasta, koska eihän laji kuulu edes Timanttiliigaan. Kuka nyt sitä kaipaisi? Onko moukarinheitto tuleva entinen yleisurheilulaji?

IAAF pomo Sebastian Coe ei ole (minun tietääkseni) puhunut sanaakaan moukarinheiton tilasta ollessaan liiton johdossa. Mutta hän on kyllä puhunut siitä että Yleisurheilu on nykyään liian tylsää ja sitä pitää nopeuttaa jotta nuorempi sukupolvi kiinnostuisi. Hän on sanonut että radikaaleja muutoksia tulee, ja ne tulevat lähivuosina! Uudistukset voivat toki olla hyväkin juttu. Mutta vähän pelkään sitä mitä uudistukset tuovat tullessaan. En ole varma että hän olisi valmis poistamaan lajeja. Mutta jos hän näkee tarvetta lajien karsimiselle, niin voitte olla varmoja siitä että moukari on eka laji joka lähtee. Syy on selvä. Kukaan ei kaipaa lajia jossa kukaan ei tunne urheilijoita! Ja kukaan ei tunne moukarinheittäjiä, vuosikymmenien jatkuneen syrjimisen jälkeen!

Yleisurheilu on ainutlaatuinen laji. Yksikään yleisurheilun lajeista (lukuun ottamatta ehkä maratooni) ei pärjää yksin, mutta yhdessä se tarjoaa mielenkiintoisen ja jännittävän kokonaisuuden. Yksilölajina se on siitä hieno että se tuo niin monelle eri ihmistyypille mahdollisuuden pärjätä. Aika moni yksilölaji on sellainen että ne keskittyvät yhteen juttuun. Esimerkiksi jousiammunnassa tuskin pärjää jos ei osaa tähdätä. Mutta jos ei pärjää yhdessä yleisurheilulajissa voi aina kokeilla toista. Tämä on yleisurheilun hienous! Samalla myös kilpailut ovat vaihtelua täynnä. Vähän juoksua, vähän heittoja ja vähän hyppyjä. Joskus joku kävelee. Kaikki yksittäiset lajit rakentavat yhdessä hienoa ja jännittävää kokonaisuutta. Minä haluan moukarinheittäjänä myös jatkossa olla mukana tässä hienossa kokonaisuudessa! Mutta saanko?

Suomeen on tällä hetkellä kasvamassa huikea moukarisukupolvi. On täysin mahdollista että moukarista on tulossa keihään kaltainen menestyslaji Suomalaisille. Mutta kysymys kuuluu: onko laji olemassa enää sinä päivänä kun nämä lupaavat urheilijat ovat valmiita menestymään? Ja vaikka se olisikin olemassa, niin onko heittäjien arvostus yhtä huonoa, tai jopa huonompaa, kuin mitä se nyt on? Toivosin että Suomalaiset yleisurheilujohtajat tekisivät kaikkensa jotta moukarinheiton arvostus maailmalla paranisi. Se olisi kaikkien Suomalaisten moukarinheittäjien etu. Ja samalla se on myös kaikkien Suomalaisten urheilufanien etu. Meillä ei ole monta lajia missä pärjätään maailmalla. Moukari on laji missä pärjätään. Jos laji olisi Timanttiliigassa, ja Suomalaiset pärjäisivät, niin se nostaisi samalla kiinnostusta Yleisurheilua kohtaan kotimaassamme. Tämä olisi hienoa, ja tärkeää!

Totuus on se että niin kauan kuin kukaan ei tiedä moukarinheitosta mitään, lajia on helpompi syrjiä, ja pahimmassa tapauksessa poistaa. Tästä syystä moni moukarinheittäjä on yrittänyt kertoa ongelmista. Minä yritän myös kantaa oma korteni kekoon. Unelmani on että moukari lähivuosina olisi mukana Timanttiliigassa. Se vaatii vaan sen että IAAF myös haluaisi. Koska tosiasia on: If there is a will, there is a way! Mutta miten IAAFää saataisiin haluamaan?

Yksi tapa muuttaa IAAFn mielipidettä on nostaa painetta heitä kohtaan. Ja ensimmäinen askel paineen nostamisessa on valistus. Moukarinheittäjät eivät pärjää yksin kamppailussa omaa liittoaan vastaan. Se on jo todettu. Siksi tarvitaan muidenkin urheiluystävien apua. Kun tarpeeksi moni haluaa moukarin mukaan Timanttiliigaan, niin IAAF on pakko antaa periksi! Auta meitä! Jos olet sitä mieltä että ajatuksissani on edes vähän järkeä, niin laita tämä jakoon. Se ei vaadi paljon sinulta, mutta se olisi suuri teko koko maailmanlaajuiselle moukariyhteisölle! Kiitos!

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Huhtikuu-Tilastokatsaus




Terve. Kalenterin mukaan tänään olisi 1.5, joten se kai tarkoittaa että kuukausi on vaihtunut. Ajattelin vähän aikaa sitten että tänä kesänä pitäisi kirjoittaa jonkinlaisen raportin, kotimaisen moukarinheiton tilanteesta, kerran kuukaudessa. Eli toisin sanoen pieni katsaus tilastoihin. Se, että toteutuuko tämä mahtipontinen suunnitelmani, ei ole vielä varmaa. Mutta tässä tulee ainakin ensimmäinen raportti, ja sitten katsotaan kuukauden päästä, jos muistan kirjoittaa toisen.

Moukari on kai ainoa lajiryhmä jossa kilpailukausi on edes jotenkin lähtenyt käyntiin. Kun muut urheilijat ovat evakossa lämpimillä leveysasteilla niin moukaristit nauttivat siitä että lämpömittari on plussan puolella! +5 astetta ja kevyt vesisade tuntuu yllättävän lämpimältä kun on heittänyt koko talven pakkasessa ja lumisateessa. 

Naiset:
EM-raja: 68,00m - Olympiaraja: 71,00m



1 63.17
Jenni Penttilä






2 62.67
Inga Linna 









--- M (61.50 ) ---
3 59.80
Krista Tervo






4 58.79
Heli Rinnekari






5 58.73
Ilse Kaaja






6 58.31
Tiina Rinnekari






7 57.55
Mira Kitula






8 56.72
Johanna Witka






9 53.62
Mette Snellman









--- A (51.00 ) ---
10 48.11
Essi Levelä-Pohjala

Naisten sarja ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Monella on harjoituskausi pahasti kesken. Inga Linna ja Merja Korpela voivat jo nyt valmistautua Amsterdamin EM-kisoihin heitettyään rajan jo viime vuonna. Naisten sarja on kuitenkin siinä tilanteessa että pikku hiljaa pitäisi alkaa tapahtumaan. Suomen Ennätys on jo yli 15 vuotta vanha. Niin nuoressa lajissa kuin naisten moukari on, niin 15 vuotta on ikuisuus. Samana vuonna kun Mia Strömmer heitti ennätyksensä (69,63m), MM-kisojen voittotulos oli 70,65m. Vuonna 2015 vaadittiin yli 80m kaari voittaakseen maailmanmestaruuden. Maailmalla laji on kehittynyt huimasti, Suomessa ei. Onneksi nyt kasvamassa oleva ikäluokka näyttää lupaavalta.

Moukarinheitto on kokeneiden urheilijoiden laji. Lajissa ollaan parhaimmillaan 30 vuoden nurkilla. Viime vuoden kotimaisesta tilastosta löytyy moni joka on tätä paljon nuorempi. Esimerkiksi löytyy seitsemän 60m heittäjää jotka ovat vielä tänäkin vuonna U23 sarjassa. Massaa löytyy. Toivottavasti tämä ryhmä voisi yhdessä siirtää Suomalaista moukarinheittoa uudelle kymmenluvulle, ja miksi ei samalla varata matkan Rion rannoille?!


Miehet:

EM-raja: 73,50m - Olympiaraja: 77,00m



1 72.57
Tuomas Seppänen







2 72.12
Henri Liipola







3 71.89
Jesse Lehto







4 71.77
Aleksi Jaakkola







5 71.36
Tommi Remes










--- M (71.00 ) ---
6 69.76
Markus Kokkonen







7 69.00
Juho Saarikoski







8 68.09
Dorian Collaku







9 67.05
Joachim Koivu







10 66.71
Mats Granö

 
Miesten tämänhetkinen tilasto on huikeaa lukemista. Meillä on jo tässä vaiheessa 5 heittäjää jotka ovat heittäneet yli 71m. 2000-luvulla on ollut monta kautta milloin tämä ei ole tapahtunut ollenkaan! Ja mitä parasta, moni ei ole vielä aloittanutkaan kilpailukauttaan. Tähän ryhmään kuuluu ykkösheittäjämme David Söderberg. 
Näillä näkymin näyttää siltä, että taistelu viimeisestä Amsterdamin lipusta, tullaan käymään usean urheilijan kesken. Tuomas Seppänen ja David Söderberg ovat jo varmistaneet kisapaikkansa viime vuoden suorituksillaan. On täysin  mahdollista että SULin vuosittaisessa kriisikokoukessa puhutaan tänä vuonna muustakin kuin keihäänheitosta! Tuleeko valinnoista kaaaamea soppa?!
Näyttää myös siltä että täysi joukkue Rioon ei ole mahdottomuus. Toki, tämä voi olla enemmän toiveajattelua kuin realismia. Toisaalta jos katsoo miten kävi viime kesänä MM-kisavalintojen kanssa niin voi hyvin olla niin että 73m-74m riittää kisoihin. Ja on täysin mahdollista että vähintään kolme heittää näille pituuksille!

Kotimaisen moukarinheiton taso on laajempi kuin koskaan. Sen näkee kun listaa mahdolliset 70m ylittäjät tälle kaudelle:

-Tuomas Seppänen
-Henri Liipola
-Jesse Lehto
-Aleksi Jaakkola
-Tommi Remes

 -------------------
-David Söderberg (PB:78,83m, SB2015: 76,92m)
-Juho Saarikoski (PB2015: 71,57m)
-Joachim Koivu (PB:71,67m, SB2015: 71,07m)
-Arno Laitinen (PB:72,37m, SB2015: 70,11m)
-Markus Kokkonen (PB2015 69,76m)

Listalla mainitut ovat mielestäni "varmoja" 70m heittäjiä. Yhteensä niitä on 10 kpl. Näiden joukossa löytyy luultavasti ne jotka kamppailevat kesän arvokisojen edustuspaikoista. Tosiasia on kuitenkin se että näidenkin lisäksi löytyy muutamia potentiaalisia nimiä jotka myös voivat hätyytellä 70m viivaa. Moni nuori voi tehdä huikeita harppauksia, kuten Henri Liipola näytti parantaessaan ennätystään yli viidellä metrillä kauden avauksessaan! 

Ehdotan, että jos paikkakunnallasi järjestetään tänä kesänä isoja moukarikilpailuja, niin kannattaa mennä paikan päälle. Pitkiä kaaria on ihan varmasti tarjolla! Edessä on ihan varmasti kaikkien aikojen moukarikesä!