Leiri on takanapäin, kesä edessäpäin. Viikonloppu oli ja
meni ja niin myös SFI-leiri Kuortanella.
Henkilökohtaisesti ei mennyt hyvin, mutta olosuhteisiin katsottuna
(olosuhde = selkä) oli ihan ok leiri. En pystynyt tekemään ihan kaikkea mitä
halusin, mutta se oli jo tiedossa etukäteen, joten se ei periaatteessa harmita.
Seuraavaksi seuraa pieni yhteenveto leiriltä, sen jälkeen kerron lyhyesti koko
SFI leirityksestä.
Perjantai: Saavuttiin Kuortanelle. Saavuttiin keskipäivällä
jotta ehdittäisiin harjoitella kahdesti, iltapäivällä ja illalla. Iltapäivällä
oli heittotreeni, ja siihen osallistuin. Heitin 26 heittoa kolmen kilon
moukarilla, tämä on paljon enemmän kuin viime harjoituksissa. Selkä huomasi
tämän pienen yksityiskohdan ja kipeytyi pikkasen reenissä. Tämän vuoksi päätin
että illalla tekisin vain liikkuvuusharjoitteita ja niin teinkin. Heitot
toimivat ihan semihyvin. Sain myös vähän uusia ajatusmalleja miten tekisin
heiton alkuvaiheen, ja näitä pitäisi nyt jotenkin sopeuttaa omaan tekniikkaani.
Lauantai: Aamulla oli pieniä tuntemuksia selässä ja lievää
säteilyä molempiin jalkoihin. Tarkoituksena oli heittää, ja halu oli myös
todella kova päästä heittämään kun kerran leirillä oltiin. Päätin kuitenkin
olla heittämättä ja menin sen sijaan 45min kävelylle ”ihailemaan” Kuortaneen
keskustaa. Tämä oli viisas veto koska kävelyn aikana ja jälkeen huomasin että
pieni oireilu selässä loppui!
Iltapäivällä oli punttia. Selkä ei ollut enää niin kipeä
joten tein jalkakyykkyä, etukyykkyä, rinnallevetoa ja vähän moukaridrillejä.
Tuntui yllättävän hyvältä ja selkä oli lähes oireeton. Tämä harjoitus oli
todellakin mieltä nostava koska se kertoi että selkä kestää yli viiden päivän
harjoitteluputkea.
Sunnuntai: Ohjelmassa oli punttinostotekniikkaa. Tämä oli
todella hyvä, ainakin minulle. Käytiin läpi kaikkia pääliikkeitä mitkä tehdään
punttisalissa. Eihän se mitään ydinfysiikkaa ollut, mutta kuitenkin sain vähän
ajateltavaa pienistä yksityiskohtaisista mitkä voisi muuttaa omassa
nostotekniikassani. Aina löytyy parannettavaa, etenkin nostotekniikassa! Tämä
oli leirin viimeinen harjoitus ja tämän jälkeen jäljellä oli vaan kotimatka.
Tämä leiri oli myös historiallinen. Leirin pitkäaikainen
vetäjä ja koko SFI:n yleisurheilun johtaja, ja isähahmo, Kjell Krook väistyy
virastaan tämän kesän aikana. Tämä tarkoittaa sitä että koko leiritys-systeemin
isä väistyy vuosikymmenien määrätietoisen työn jälkeen. SFI-leiritys, tai
7-tusan leiritys, on todella toimiva ja menestyksekäs järjestelmä. Se kerää kolme
kertaa vuodessa (+ulkomaanleiri) yhteen
koko SFI-perheen leireilemään Kuortanelle todella pätevien valmentajien
valvovien silmien alle.
Leirillä oli yli 200 urheilijaa ja henkilökohtaista
valmentajaa. Näiden lisäksi oli (niin kuin aina) lajiryhmävalmentajia jokaista
lajia kohden. Ja kuten todettu, nämä lajiryhmävalmentajat eivät ole
huonoimmasta päästä. Esimerkkeinä valmentajista voin antaa Mikaela Ingberg,
Conny Karlsson, Johan Meriluoto, David Söderberg, Mikael Ylöstalo jne. Suurin osa valmentajista
ovat entisiä, tai nykyisiä, maajoukkuetason urheilijoita tai valmentajia.
Valmentajilla on valtava määrä tietoa ja kokemusta jonka he jakavat seuraavalle
sukupolvelle, ja ovat jakaneet jo kymmeniä vuosia. Järjestelmän jatkuvuuden
ansiosta SFI on pystynyt tuottamaan lukuisan määrän kansainvälisen tason
urheilijoita vuosien aikana, ja tuottaa edelleen!
Nyt, kun Kjell Krook lopettaa, on muutoksien aika. Muutoksia
tapahtuu aina kun pitkäaikainen johtaja väistyy. Mutta toivon, ja uskon, että vanha
järjestelmä vain voimistuu entisestään! SFI on todella menestyksekäs. SFI perhe on yhtenäinen ryhmä. On aina miellyttävää päästä leirille
harjoittelemaan ja tapaamaan kavereitaan. Se on urheilijalle kunnia kuulua SFI -perheeseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti