Kävin viime viikolla heittämässä Espoon Motonet GP:ssä tuloksen 62,56 metriä, joka riitti yhdeksänteen sijaan. Ennen kilpailua istuttiin pukkarissa muutaman heittäjän kanssa. Normaalin paskanjauhannan ohella taisin harmitella kisapaikalla vallitsevaa lievää vastatuulta, koska se tulee rokottamaan tulostasoa. Siihenhän kaverit nauroivat ja totesivat, että eihän se tuuli tänään ole pelissä.
Eilen Orimattilassa urheiltiin kovia tuloksia, mutta moukarin tulostaso oli alavireinen. En ollut paikalla, mutta sääennusteen ja hyppylajien tuulimittareiden perusteella voi olettaa, että moukaria heitettiin reippaaseen vastatuuleen. Silti maamme kärkiheittäjät totesivat Iltalehden haastattelussa, että eihän tuuli vaikuta neljän kilon moukariin…
Kyllä se vaan vaikuttaa… Ja melko paljonkin! Tätä on luonnollisesti vaikeaa selittää ihmiselle, joka ei itse heitä moukaria, mutta myös lajiväen sisällä tätä ilmiötä kyseenalaistetaan yllättävän paljonkin. Itse olen sitten toista ääripäätä ja tuijotan tuuliennusteita vähän liiankin tarkasti ennen jokaista kilpailua!
Moukariaiheista graduani tehdessä törmäsin luonnollisesti myös siihen, miten olosuhteet vaikuttavat moukarinheiton tuloksiin. Esimerkiksi Suomen Urheiluliiton moukarinheiton lajioppaassa todetaan, että 2 m/s tuulen vaikutus tulokseen on 0,5 m. Luulisin, että tässä on kyse 80 m pintaan lentäneistä heitoista, mitä tarkoittaa, että vaikutus on pienempi lyhyempiin heittoihin. Mutta, jos Silja Kosonen esimerkiksi eilen heitti 67,41 m hypoteettisesti 6 m/s vastatuuleen, niin sama heitto olisi toiseen suuntaan heitettynä lentänyt päälle 70 metriä.
Yksi 2005 julkaistu tutkimus on samoilla linjoilla. Sen mukaan tyynessä kelissä 66,54 m lentänyt naisten moukari olisi 8 m/s vastaisessa lentänyt 65,00 m ja vastaavassa myötätuulessa 67,58 m. Heittopaikan sijainnilla on myös merkitystä. Mitä korkeammalla se sijaitsee (1000 m+ merenpinnan yläpuolella), niin sen ohuempi ilma on ja sitä myötä myös tuulen vaikutus on vähäisempää.
Minun mielestäni olisi hyvä tiedostaa tuulen vaikutusta tulokseen monestakin syystä. Ensinnäkin kannattaa aina astuessaan rinkiin odottaa mahdollisimman hyvää tuulirakoa suoritusajan raameissa, mutta vielä tärkeämpänä näkisin, että tuulen huomioiminen helpottaa oman kunnon seuraamisen. Esimerkiksi minulle myrskymyötäiseen heitetty yli 64 metrinen on yhtä kova, kuin myrskyvastaiseen heitetty alle 62 metrinen. Eikä tarvitse turhaan murehtia, mihin ihmeessä yli kaksi metriä katosi.
Sama pätee, jos menee arvokisoihin tai kauden pääkilpailuun ja sinulla on tilastoissa identtinen tulos vastustajasi kanssa. Jos toinen on heittänyt kauden parhaansa kovassa myötäisessä ja toinen kovassa vastaisessa, niin vaati melkoista venymistä myötätuuliheittäjältä, kun heitetään samoissa olosuhteissa.
Lopuksi vielä pieni huomio legendaarisesta Someron heittopaikasta. Siellä heitetään todella usein kovia tuloksia. Yleisin perustelu tälle on hyvä rinki ja hyvin järjestetyt kilpailut. Itse kuitenkin näkisin, että tuulellakin on merkittävä vaikutus. Jostain syystä Somerolla puhaltaa usein myötäinen tuuli ja heittopaikka sijaitsee korkean kuusiaidan läheisyydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että etenkin kovalla tuulella pääset suorittamaan rinkityöskentelyä lähes tyynessä kelissä, mutta itse moukari pääsee lentämään reippaaseen myötäiseen. Ja tämä näkyy tuloslistassa!
Oma kilpailukauteni jatkuu huomenna Eläintarhan ”Hyvän tuulen kisoissa”. Onpas sopiva nimi. Yritän heittää pitkälle.
Eteenpäin!
---
YHTEISTYÖSSÄ:
Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi
--
Lähde:
Hunter, I. 2005. The effect of venue and wind distance of a hammer throw. Research Quarterly for Exercise and Sports 76 (3), 347–351.
Rinta-Aho, A. 2002. Moukarinheitto. 1. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti