Todella moni junioriurheilija on joskus kuullut, että olisi hyvä pitää harjoituspäiväkirjaa. Tämän kehotuksen tehokkuus lienee vaihteleva ja kaikki eivät välttämättä silti pidä kirjaa omasta harjoittelustaan. Väite harjoituspäiväkirjan hyödyistä ei kuitenkaan ole perätön ja sen pitäminen olisi ihan oikeasti fiksu idea. Tässä jutussa kerron millä tavalla itse toteutan minun omaa harjoitteluseurantaani…
 |
| Meikäläisen harjoituspäiväkirjoja |
Päiväkirjasta voi nimittäin aina jälkeenpäin tarkistaa, miksi oma kunto on toivottoman huono ja sen avulla tehdä muutoksia omaan harjoitteluun. Teoriassa voi myös tarkistaa päiväkirjasta, miksi on onnistunut jossain, mutta siitä minulla on henkilökohtaisesti vähemmän kokemusta.
Itse olen ollut ihan surkea pitämään harjoituspäiväkirjaa… Ensimmäisiä täyttelin joskus -00 luvun loppupuolella ja siitä lähtien ne ovat olleet eri muotoisia, mutta lähes aina kroonisesti myöhässä. Välissä on myös pitkiä jaksoja, jolloin en ole pitänyt kirjaa harjoittelustani…
Harjoituspäiväkirjani löysi nykyisen tyylinsä vuonna 2016 ja kaudesta 2017 lähtien olen yhtäjaksoisesti pystynyt seuraamaan treenejäni samalla tavalla, nimittäin ruutuvihon avulla.
Maailma on täynnä kaiken maailman digipäiväkirjoja, mutta henkilökohtaisesti en koe niitä tarpeelliseksi. Paperiseen vihkoon mahtuu ehkä vähemmän informaatiota, mutta sen työstäminen vaatii enemmän ajatustyötä, jonka seurauksena olet paremmin perillä omasta harjoittelustasi.
Minun päiväkirjani rakenne on sellainen, että joka kaudelle on oma vihkonsa. Toisesta päästä täytän päivittäiset harjoittelut ja toisessa päässä kirjaan ylös viikko ja kuukausiyhteenvetoja. Päiväkirjaan kirjoitan minkälaisen harjoituksen teen ja sen lisäksi kerron kuinka monta heittoa on tullut heitettyä millä välineillä ja myös punttisarjat avaan erikseen. Mahdolliset loukkaantumiset, kolotukset, fyssarikäynnit ja yleiset vireystilat on myös hyvä laittaa ylös.
 |
| Päiväseuranta |
 |
| Viikko-, ja kuukausiyhteenveto |
Mielestäni harjoituspäiväkirjan täytössä on tärkeintä se, että sinne tulee oleellinen tieto, ja että sitä täytetään. Jos saa kiksejä digipäiväkirjasta, niin siitä vaan, mutta paperinen toimii yhtä hyvin. Kunhan löytyy tapa, joka on itselleen toimiva. Ja jos olet kroonisesti laiska pitämään kirjaa (kuten minä), niin ei auta muuta, kuin ottaa itseään niskasta kiinni. Kyllä sitä joskus oppii! Ehkä…
Siinäpä meikäläisen päiväkirjatarina lyhykäisyydessään. Jos jostain syystä löytyy kysymyksiä meikäläisen harjoituspäiväkirjasta, niin voi laittaa kommenttia tulemaan tämän tekstin alle.
Eteenpäin!
---
YHTEISTYÖSSÄ:
Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti