David Söderberg

Moukarinheittäjä David Söderberg ilmoitti viime viikolla lopettavansa uransa. Huikea moukarinheittäjä jätti kilpakentät taakseen.

Kuva: Getty Images

Aikuisten ulkoratojen arvokisoissa David kävi 14 kertaa (Suomalaisista neljänneksi eniten arvokisoja) ja hän onnistui nousemaan pistesijalle EM-, MM- ja Olympiakisoissa. Uran loppupuolella arvokisojen määrää toki lisättiin väli EM-kisoilla, mutta se ei paljon himmennä kyseistä saavutusta.

SM-mitaleita tuli yhteensä 15, joista neljä oli kultaista. Ennätyksellään 78,83 metriä hän on kaikkien aikojen Suomentilastossa sijalla kolme ja kaikkien aikojen maailmantilastossa sijalla 146.

Huikeita saavutuksia kaikki, mutta silti pelkään pahoin, että moni ei edes tiedä kuka hän on, ja ne ketkä tietää pitää häntä ikuisena karsiutujana. Harva ymmärtää, kuinka kovasta urheilijasta oikeasti on kyse.

Yhdessä asiassa mitattuna David on nimittäin Suomen kaikkien aikojen paras moukaristi ja kyseisessä tilastossa hän haastaa myös kansainväliset lajilegendat. Nimittäin perättäisten 75 metrin kesien määrissä.

David Söderberg heitti 75 metriä ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja viimeisen kerran 2017. Eli yhteensä 16 kesää putkeen. Muut Suomalaiset ovat onnistuneet vastaavassa tilastossa seuraavasti:

David Söderberg 16 

Olli-Pekka Karjalainen 15
Juha Tiainen 11
Harri Huhtala 9
Marko Wahlman 7
Mika Laaksonen 2
Henri Liipola 2 (Putki meni poikki viime kesänä. Joutuu aloittamaan alusta.)

Puolan Szymon Ziółkowskilla on toki tietääkseni maailmanhistorian pisin 75 metrin putki (20 kesää), mutta esimerkiksi ME-mies Yuriy Sedykhin putki kesti ainoastaan yhden kesän pidempään, kuin Söderbergin. Lajia pitkään dominoinut Pawel Fajdekilla on tähän mennessä 10 kesää putkeen yli 75 metriä, joten vielä pitää jaksaa, jos meinaa lyödä Söderbergin saavutusta.

Arvokisakarsiutujan leiman saavuttaminen ei ole helppoa. Suurin osa maailman yleisurheilijoista eivät ikinä pääse arvokisoihin ja näin ollen he eivät myöskään voi jäädä arvokisojen karsintaan.

David on kuitenkin aina ollut tasainen suorittaja. Vuonna 2002 hän ”epäonnistui” ja heitti EM-karsinnoissa tuloksen 74,64m ollen karsinnan 23.

Neljätoista vuotta myöhemmin hän ”onnistui” heittämään sentilleen saman tuloksen Rio de Janeiron Olympiakarsinnassa, mutta olikin karsinnan 7. paras. Vaikka tulos oli sama, niin saavutus oli erilainen! Urheilussa vastustajat määrittelevät sen, kuinka hyvä olet!

Viimeinen askel jäi ehkä ottamatta, mutta silti David on yksi kovimmista yleisurheilijoista mitä Suomella on ikinä ollut.

Suuri ajattelija ”L157” kiteytti asian hyvin (Lue: kömpelösti) Iltalehden kommenttikentässä!

Kiitos hienoista karsintaheitoista ja onnittelut loistavasta urasta!

 

Putkihommia!

Visio 2020 just got real! Kirjaimellisesti. Vuosi nimittäin taisi vaihtua muutama päivä sitten. Tässä tekstissä en kuitenkaan tule kertomaan, että minun pitäisi olla 70 metrin heittäjä kauden loppuun mennessä saavuttaakseni tavoitteeni. Sen sijaan tulen kertomaan tarinaa urheilun putkista!

Putkilla tarkoitan menestymiseen liittyviä putkia (Voittoputket, mitaliputket, pisteputket ym.). Ryyppyputkien käsittely ei kuitenkaan tunnu ajankohtaiselta, vaikka sekin valitettavasti on joidenkin urheilijoiden harrastamaa toimintaa. Itse, en ole ikinä ollut edes humalassa, joten en koe olevani tarpeeksi perillä aiheesta.

Urheilutarinoiden suurena ystävänä arvostan erilaisia menestysputkia todella paljon. Etenkin pitkien putkien katkeamiseen sisältyy todella vahva voima. Siinä on esimerkiksi jotain erityistä, kun nuori tulokas sysää vanhan mestarin valtaistuimelta.

Itse käytän myös putkia motivaation lähteenä omassa urheilussani. Siinä on vaan sellainen ongelma, että oma tasoni ei oikein riitä minkäänlaisiin menestysputkiin. Tällä hetkellä en ole edes oman seurani paras moukarinheittäjä, joten merkittävistä voittoputkista on turha unelmoida.

Tästä syytä minun on pakko kehitellä itselleni tärkeitä (mutta kaikille muille täysin turhia) putkia, joita voin sitten tavoitella. Tällä hetkellä minulla on kaksi motivoivaa putkea päällä, joita mielelläni jatkaisin kesällä 2020. Nämä ovat osallistuminen moukarikarnevaalien pääkilpailuun, sekä Kalevan Kisojen loppukilpailuun.

Pari vuotta vanha kuva moukarikarnevaaleilta (Varastettu YLE Areenasta)

Moukarikarnevaalien osallistumisputki on kestänyt jo neljä vuotta. Minun lisäkseni ainoastaan Tommi Remes ja Henri Liipola ovat osallistuneet kaikkiin pääkisoihin vuodesta 2016 lähtien. Tommi ja Henkka ovat tosin kovan luokan heittäjiä, kun taas itse olen ennemmin joutunut ottamaan täytemiehen roolia.

Kalevan Kisojen loppukilpailu on luonnollisesti paikka, jossa haluan olla myös kesällä 2020. Siihen pääsy ei ole itsestäänselvyys, vaikkakin olen onnistunut siinä kaksi vuotta putkeen. On siistiä viskoa moukaria suuren stadionin iltakilpailussa, kun paikalla on muutama katsojakin. Toivottavasti saan tehdä sen myös ensi kesänä.

Joku vuosi olisi toki nastaa, jos putkitavoittelu olisi menestykseen liittyvää, eikä vaan pelkkää osallistumista. Valitettavasti se ei ole ollut tähän mennessä minun tasoiselle heittäjälle mahdollista. 

Treenit kuitenkin kulkevat vieläkin yllättävän hyvin, joten uskottelen itselleni, että voisin kehittyä vähän kesään mennessä. Toivotaan parasta!

Eteenpäin!