Kolmisen vuotta
sitten kuulin huhuja projektista joka tähtää kahden tunnin alituksesta maratonilla.
Kuulostihan se hurjalta, mutta en silti kiinnittänyt huhuun sen suurempaa
huomiota. Viikko sitten oli sitten aika. NIKE oli kerännyt tiimin kasaan jonka
avulla kyseinen tavoite onnistuisi. Juoksu suoritettiin Monzan F1 radalla
aikaisin lauantai aamulla. Heräsin, tarkistin tuloksen. Virallinen loppuaika 2:00:25! Huikeaa! NIKEN vastenmielinen ja mauton mediatempaus epäonnistui! Olin
enemmän kuin tyytyväinen!
En tasan tarkkaan
tiedä, miten prosessi kohti Monzaa eteni, mutta minä voisin veikata, että
jotenkin seuraavasti. NIKE suunnitteli kenkää joka antaisi mahdollisimman
kimmoisan askeleen. He keräsivät parhaimman mahdollisimman tiimin
juoksijoineen, tutkijoineen valmentajineen jne. Kaikki tehtiin kahden tunnin
alittamisen mahdollistamiseksi. Silti NIKE joutui siihen tilanteeseen, että he
eivät edes itse enää uskoneet tavoitteeseensa. Vaihtoehtoja oli nyt kolme.
Periksi anto, epäonnistuminen tai häikäilemätön sääntöjen rikkominen!
NIKEn
projektiryhmä päätyi viimeiseen vaihtoehtoon. He kuitenkin tajusivat, että
sääntörike ei voisi olla liian suuri, koska silloin sitä ei pystyttäisi
peittämään valtavan mediakampanjan alle. Tyydyttiin siihen, että käytettiin
sääntöjenvastaista jänisjärjestelyä. Dopingtestaamisesta ei myöskään ole ollut
puhetta, mutta veikkaanpa että ei ihan seurattu uuden ME:n virallista testaus
protokollaa. Juoksijat ovat toki normaalin valvonnan alaisia.
No miksi
sääntöjen rikkomisessa oli sitten mitään väärää? Eikös tärkein ole kuitenkin
hyvä show, ja että NIKE rikastuu? Ei ole! Yleisurheilu nimenomaan perustuu
tiukkoihin sääntöihin ja niiden valvontaan! Olkoonkin, että kaikki eivät aina
ole seuranneet niitä, mutta ne ovat aina kuitenkin kulkeneet lajimme taustalla,
ja pitäneet lajimme tuloksia kurissa. Joskus enemmän joskus vähemmän. Maratonin
maailmanennätys on Dennis Kimetton juoksema 2:02:57! Se on pysähtynyt siihen
lukemaan nimenomaan kovien sääntörajoitusten ansiosta. Jos IAAF ei olisi niin
tarkka matkan pituudesta (42,195km), radan ulkomuodosta, vauhdittajien
rajoittamisesta jne. niin me saataisiin uusi yleisurheilun maailmanennätyksiä
jopa päivittäin. Näillä ennätyksillä ei kuitenkaan olisi mitään arvoa! Mutta
yleisurheilun maailmanennätyksiä arvostetaan nimenomaan siitä syystä, että ne
ovat ainakin teoriassa tehtyjä reilulla tavalla, ja yhtenäisten sääntöjen
mukaan. Tärkeä yhteinen nimittäjä on vertailukelpoisuus. Kun uusi ennätys
tehdään, niin voidaan olla varmoja siitä, että se on parempi suoritus kuin
vanha maailmanennätys. Tämä koska se on tehty samoilla säännöillä! NIKEn
touhussa tällaisesta kunnioituksesta sääntöjä kohtaan ei ollut tietoakaan. Ja
vastenmielisen tempauksen ainoa motiivi oli rahan tienaaminen yleisurheilun
uskottavuuden kustannuksella! Ja tässä NIKE luultavasti onnistui. Mediatempaus,
ja tapahtuman yleinen toteutus oli nimittäin huippuluokkaa!
NIKEn motiivihan
oli, kuten jo todettu, kenkien myynti ja rahan tienaaminen. Eikä siinä mitään
vikaa ole, koska sehän on yrityksen tehtävä. Tempauksen lajivalinta oli
loistava. Maratonilla on pitkät historialliset perinteet, ja suuren
harrastajamäärän ansiosta todella moni pystyi samaistumaan ennätysyritykseen. Tasan
2 h alituksen ympärille on helppoa rakentaa mielenkiintoista tarinaa. Ihmisellä
on jostain syystä fetissi kummallisia tai tasaisia lukuja kohtaan (esim.
2020-projektit, vuosi 2000, kieltolain purku 543210 yms.). Kun tähän lisätään
loistava läpilyönti sekä perinteisessä, että sosiaalisessa mediassa, niin
huikea tarina on valmis! Ketään ei kiinnostanut, että NIKE ei seurannut
maratonin sääntöjä. Mutta se, että ME aikataulussa pysyttiin lähes loppuun asti,
johti loistavan tarinan ja draaman kaaren syntyyn. Siksi sääntörikkomuskin oli
taloudellisesti ovela veto NIKEltä. Jopa YLE uutisoi tempausta maratonina. Se,
jos jotain, kertoo miten mahtavasti NIKE onnistui huijauksessaan.
Minä todella
toivon, että tällaiset tempaukset eivät yleisty lajissamme! NIKE, Red Bull tai
vaikkapa Karhu saa totta kai tavoitella yleisurheilun maailmanennätyksiä.
Tempauksen kaltaisia mediatoteutuksia ovat myös tervetulleita lajimme pariin.
Yli 90m moukarikaari tai alle 9,5 sekunnin 100m juoksu olisi huikeita
tapahtumia! Mutta ne ovat huikeita AINOASTAAN, jos seurataan sääntöjä.
Yleisurheilun uskottavuus ei kestä montaakaan NIKEn kaltaista tempausta. Meillä
on jo tarpeeksi tekemistä villiä länttä muistuttavan dopingvalvonnan kanssa.
Jos vielä ruvetaan tinkimään lajin muista säännöistä, julkisesti, niin voi jo
aloittaa lajin hautajaisten suunnittelun! NIKE ei tehnyt mitään laitonta eikä
kiellettyä. He vain yksinkertaisesti astuivat yleisurheilun historian päälle
oman taloudellisen edun vuoksi! Tempaus oli harvinaisen mauton ja
vastenmielinen!
Jos satut olemaan
samaa mieltä kanssani, niin saat toki pistää kyseistä tekstiä jakoon internetin
ihmeellisessä maailmassa. Ja heitä kommenttia tulemaan, jos olet jostain syystä
eri mieltä kanssani. Olen huomannut, että kyseinen tempaus jakaa mielipiteitä rajusti!
---
Lopuksi vielä
pieni yhteenveto kauden avauskilpailustani viime sunnuntaina. Kävin mokaamassa
Töysässä. Tulos oli suuri pettymys 60,78m. Tuloksen takan löytyy kuitenkin
selitys heikkouteeni. Olin onnistunut pistämään itseni lievään
ylirasitustilaan, ja viimeistelytreenissä tulostaso oli tippunut lähes 5m.
Kahden päivän lepo ei pystynyt palauttamaan kehon suorituskykyä, ja siksi
toiminta oli löysää.
Nyt olen
kuitenkin palautunut takaisin treenattavaan kuntoon, ja työ kohti pitkiä kaaria
jatkuu. Minulla on tällä hetkellä pieniä ajoitusongelmia kilpailuvälineen
kanssa, mutta näitä kun saan kuntoon, niin uskallan jo odottaa ihan kivoja
kaaria. Työ jatkuu.
Eteenpäin!