sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Flunssaa ja puolivoltteja!



Vilkaisen sääennustetta. Väittävät että talvi on tuloillaan. Se herättää hyviä muistoja. Talvi oli myös todella aikainen 2010-2011! Se johti elämäni parhaaseen hiihtokauteen, ja sen perään onnistuneeseen moukarikesään. Vielä olen toiveikas, että ensi kesästäkin tulee hyvä. Treenit ovat lähteneet räväkästi liikkeelle edellisvuosiin verrattuna. Ihan ongelmitta tämäkään syksy ei kuitenkaan ole mennyt. Tässä tekstissä ajattelin vähän avata treenikuulumisiani.


Aloitetaan positiivisista uutisista. Koko syksy on periaatteessa ollut kivuton. Tämä on mahdollistanut... Korjaan... Olisi mahdollistanut hyvän treenijakson. Valitettavasti minuun tarttui flunssa kolme viikkoa sitten. Pari viikkoa meni toipilaana, ja tälläkin viikolla harjoittelu on ollut todella varovaista. Kyllä se vaan on sillä tavalla, että Jyväskylän bakteerikanta tekee hallaa rantaruottalaisen immuunijärjestelmälle. Toivotaan kuitenkin, että bakteerit kohta löytäisi yhteisen sävelen niin että pääsisin täysin terveenä jatkamaan harjoittelua!


Tällä viikolla pääsin tekemään kauden ensimmäisiä heittoja! Onhan se aivan huikeaa, että pääsen jo nyt rinkiin. Edellisinä kausina olen vammojen vuoksi joutunut odottamaan kevääseen asti, että tämä tapahtuisi. Vielä kestää vähän aikaa ennen kuin keho on valmis koviin heittoihin, mutta pienin askelin liikun sitä kohti.

Treenit ovat muutenkin sujuneet hyvin (kun olen ollut terve...). Tekeminen on ollut monipuolista kiitos liikuntapedagogiikka opintojen. Kaiken maailman jumppailua on tullut harrastettua. Jotkut asiat ovat olleet turvallisia, jotkut ei… Voihan sitä kysyä, että onko siinä mitään järkeä, että tällainen kömpelö moukaristi lähtee harjoittelemaan esimerkiksi puolivoltin tekemistä?! Kokeilun jälkeen voin todeta, että ei ole järkeä, eikä siitä tullutkaan mitään, mutta hauskaa oli. Permannon pinta tuli ainakin tutuksi.

Pakko lopuksi vielä sanoa, että onhan tässä Jyväskylässä todella hyvät olosuhteet. Keski-Suomen Urheiluakatemian jäsenenä käytössä on kaikki tarvittavat harjoitustilat. Laajavuoren lenkkipolut (ja mäet...) sijaitsevat kilometrin päässä kotiovesta. Lämmintä ruokaa tarjoillaan yliopistolla 7 päivää viikossa, sopivaan hintaan (loput ruoista valmistan itse, vaihtelevalla menestyksellä…). Kaikki on kunnossa. Nyt ei voi muuta tehdä kuin hyödyntää olosuhteita ja laittaa rauta kauas ensi kesänä!


Tästä on hyvä jatkaa. Pikkuhiljaa lisään tehoja sekä heittämiseen että muuhun harjoitteluun. Koko ajan pitää kuitenkin muistaa, että olen viiden vuoden pituisessa projektissa, joka päättyy 2020. Silloin minun pitäisi olla oikea moukarinheittäjä. Tämä vaatii sen, että en mokaa liikaa harjoittelussa. Vammojen hankkiminen olisi hölmöä. Maltilla vaan! Eteenpäin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti