tiistai 21. lokakuuta 2014

Kausi 2014



Taitaa olla syksy. Ainakin kalenterin mukaan pitäisi olla. Pakkohan minun on uskoa. Syksyn tulo tarkoittaa sitä että kausi on paketissa. Tai kausihan on ollut paketissa jo monta viikkoa, ja seuraava harjoituskausi on jo alkanut. Mutta nyt tuntuu siltä että olisi sopiva hetki vähän kerrata miten kausi meni (tai miten se ei mennyt…).
Kuluneesta kaudestahan ei pitänyt tulla yhtään mitään. Lähdin kauteen sillä ajatuksella että olin huono (loukkaantumisten vuoksi), ja siksi en tulisi pärjäämään. Tämä toteamus oli minulle todella tärkeä. Kesä olisi voinut olla todella synkkä, mutta kun hyväksyin realiteetit heti alkuun, onnistuin nauttimaan myös huonoista tuloksista, kunhan kehitystä näkyi! Jo se et sain osallistua kilpailuihin oli ilonaihe. Olihan siinä myös haluja heittää pitkälle, mutta se ei nyt toteutunut, ensi kesänä sitten.. Kauden ainoa ”virallinen” tavoitehan oli että pysyisin ehjänä ja että voisin aloittaa syksyn harjoittelut ongelmitta kauden jälkeen.
Tuloksellisesti kausi oli nousujohteinen! Kilpailin 11 kertaa ja niistä heitin ennätykseni yhdeksässä kilpailussa. Pikkasen harmittaa että en ymmärtänyt hankkia kunnon ennätysbonus-sopimusta jonkun kivan firman kanssa ennen kautta. Olisin rikas! Nyt en valitettavasti ole. Virheistään oppii!
Suurin menestys tällä kaudella oli se et. tai no.. Enhän minä kokenut mitään menestystä tällä kaudella. Mutta ei haittaa. Se antaa vaan lisäpotkua tulevia vuosia varten! Suurimmat harmitukset (tai pettymykset) olivat SM-kisat ja se että en ylittänyt A-luokan tulosta (Kalevan Kisa-raja) miesten moukarilla. SM-kisat harmittavat koska en pystynyt ottamaan mitalia huonotasoisessa kilpailussa ja tulos miesten moukarilla harmittaa muuten vain. Eihän sillä ole paljon merkitystä jos heität parikymmentä senttiä rajan alle tai yli. Enhän minä olisi tehnyt yhtään mitään Kalevan Kisoissa minun tulostasollani. Tai, olisin kokenut kisaturistina olemista, mutta se ei kiinnosta minua pätkääkään. Jos osallistun näin suuriin kilpailuihin, haluan oikeasti kilpailla sijoituksista, enkä vaan osallistua!


Tilastot kertovat että olen kaukana huipputuloksista. Mutta onneksi minä voin kehittyä ja maailman-/Suomenkärki pysynee samana. Tuskinpa kukaan kuitenkaan heitä paljon yli 86,74m lähitulevaisuudessa. 20m on ihan saakelin suuri ero. Mutta sitä eroa pitää vaan metri metriltä kuroa kiinni. Uskon että pystyn siihen. Muuten en jaksaisi edes kokeilla! Moukarinheitto on pitkäjänteistä puuhaa. Pitää olla kärsivällinen. Siirryn ensi vuonna miesten välineeseen, ja kestänee monta vuotta ennen kuin voimatasot ovat siinä missä niitten pitääkin. Kärsivällisyyttä!
Kuten kerroin tekstin alussa, harjoittelu seuraavaa kautta varten on alkanut. Ja valitettavasti pitää todeta että en ihan päässyt siihen ainoaan tavoitteeseen mitä minulla oli ennen kautta. Halusin harjoitella täysin oireettomasti. Se ei tule, valitettavasti toteutumaan. Minulla on ollut jo reilun kuukauden verran ongelmia SI-nivelen kanssa (Sijaitsee alaselässä, käyttäkää Googlea jos haluatte tietää enemmän). Se onneksi ei estä minut harjoittelemasta, vaan vähän hidastaa. Se on kivulias, joskus enemmän joskus vähemmän. Mutta kunhan kuuntelen kehoani kunnolla, niin ei pitäisi olla suurempia ongelmia.
Tuleva kausi tulee kuitenkin olemaan vähän rikkonainen. Intti kutsuu tammikuussa, ja silloin harjoittelu ehkä tullee kärsimään. Tulen kuitenkin tekemään kaiken niin että armeijasta ei olisi haittaa, pikemminkin hyötyä. Tuskinpa onnistun siinä, mutta kunhan minimoin haitat niin voi olla tyytyväinen!
Tavoitteet ensi kaudelle on kehittyä kaikilla osa-alueilla. En ole asettanut muita tavoitteita kuin että perustaso seiskalla pitäisi olla yli 60m. Jos joku heitto sattuisi lentämään vähän pidemmälle, niin en valita. Työnteko jatkuu. Tulevana viikonloppuna lähden SFI-leirille Kuortaneelle ja sieltä eteenpäin kohti kesää 2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti