Huonokuntoisen moukaristin palautuminen!

 Moukarikilpailu näyttänee ulkopuolisen silmin aika kevyeltä spektaakkelilta, vaikka se ei todellisuudessa sitä ole.  Vantaan avauskilpailussa tein perinteisen n 30 minuutin lämmittelyn (kevyt hölkkä, aitakävely, kuminauhajumpat ja 2 lämmittelyheittoa). Tämän jälkeen heitin kuusi kilpailuheittoa (7 sekunnin suoritus / heitto) joiden välissä istuin penkillä jutellen kilpailukavereille.

Palautuminen tästä kesti seitsemän päivää. Miten tämä on mahdollista?

Aivan aluksi todettakoon, että Vantaan kilpailu oli normaalia rajumpi, koska alla oli niin vähän kovia treenejä (useamman viikon selkäoireilun jälkeen). Normaalisti palautuminen rivikilpailusta kestää ainoastaan muutaman päivän. Tämäkin saattaa tosin kuulostaa oudolta ottaen huomioon, että kisasuoritusten yhteenlaskettu kokonaisaika on alle minuutin.

Heitin kilpailun torstaina ja pidin lepopäivän perjantaina. Yleensä kisan jälkeisenä aamuna on raju kisakrapula ja yleensä tuntuu siltä, että olisit jäänyt rekan alle. Nyt kisakrapula oli kuitenkin yllättävän lievää, joten luulin selvinneeni ensimmäisestä kisasta hyvin.

Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvojani lauantaina, kun kävin tekemässä heittoharjoituksen. Yrityksistä huolimatta sain kisavälineen hikisesti lentämään 50 metriä. Eli vielä kaksi päivää kisan jälkeen tasoni oli yli 10 metriä (17 %) alle normaalin suorituskyvyn.

Seuraavana päivänä tein kevyen puntin, jotta voisi taas heittää maanantaina. Siinä treenissä sain seiskan jo lentämään 56 – 57 metriä vaikka en heittänyt aivan täysillä, joten suorituskyky oli palautumassa normaaliin. Päätin tämän treenin jälkeen, että mikäli seuraavan päivän puntti menee hyvin, niin kilpailen torstaina.

Punttiharjoittelu löi kuitenkin vähän takapakkia, koska se oli ensimmäinen rinnallevetoharjoitus moneen viikkoon ja siitähän kroppa otti kunnon treenikivut ja selän liikkuvuus sakkasi. Sain kuitenkin itseäni parsittua kilpailukuntoon ja heitin 60,84 m Kaustisilla.

 Kausi on siis alkanut kahdella alle 61 metrin tuloksella ja tämä on urani huonoin kauden aloitus kauden 2016 jälkeen… Tämä ärsyttää todella paljon, koska parempiinkin tuloksiin olisi ollut saumoja. Ensimmäisessä kilpailussa oli hankalahko olosuhde ja toisessa kroppa ei vaan ollut iskussa (alipalautunut, työpäivä ja 1,5h automatka alla). Jalat eivät ollenkaan toimineet ja yläkroppa oli jäykkä. Eli siinä mielessä hallittu vajaa 61 metrinen oli ihan lupaava, vaikka se surkea tulos onkin.

Nyt edessäni on harjoitustauko, jonka tavoitteena on herätä kroppaa takaisin normaalille tasolle (ja toivon mukaan uudelle ennätystasolle). Alkukauden sähläämisen jälkeen on turha unelmoida Jyväskylän Motonet GP-kilpailusta, joten näillä näkymin kilpailen seuraavan kerran Tammelan Tour de Hammer osakilpailussa 10.6!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Tim-Nordic Oy

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

 

Kausi avattu!

Päiväni murmelina leffassa Phill Connors herää joka aamu samaan päivään ja suorittaa samaa työtehtävää. Itse pystyin samaistumaan Connorsiin, kun avasin kauden Vantaan Tour de Hammer osakilpailussa tuloksella 60,88 m.

Vuodet vierivät, mutta meikäläisen tulostaso pysyy samana. Olen nyt pyörinyt suhteellisen samalla tasolla avaustulosten suhteen kaudesta 2016 lähtien. Tuloksen takana oli kuitenkin mielenkiintoisia seikkoja, joiden pohjalta on mukava jatkaa kautta.

Sijoituksellisesti Vantaan osakilpailu oli itseltäni aika lähellä maksimisuoritus ja ero edellä oleviin oli suhteellisen siedättävällä tasolla. Olin jopa yllättävän lähellä kärkiheittäjiä, vaikka oma suoritukseni ei ollutkaan mikään huipputulos. Syynä tähän on kova vastatuuli, joka harmittaa erityisen paljon.

Heikkohermoisempi penkkiurheilija voisi tähän kohtaan huutaa, että olosuhde on kaikille sama, eikä kannata turhaan valittaa. Tietämätön penkkiurheilija voisi sanoa, että tuuli ei voi vaikuttaa 7,26 kg painavaan rautapalloon. Näistä kumpikin penkkiurheilija on väärässä.

Tuulen vaikutu moukaritulokseen on suhteellisen merkittävä. Hyvien heittäjien kohdalla nyrkkisääntönä on, että 2 m/s vaikuttaa tulokseen noin 0,5 metriä ja näin ollen meikäläisen kohdalla vaikutus on hiukan pienempi. Jälkispekulaationa voi kuitenkin todeta, että tiukkaan vastaiseen heitetty 60,88 metrinen olisi luultavasti ollut yli 63 metrinen mikäli Vantaan kaupunki olisi rakentanut heittohäkin kentän toiseen päähän!

 

Kesän mittaanhan on vielä aikaa heittää pitkälle hyvissä olosuhteissa, mutta jatkoa ajatellen olisi ollut paljon helpompaa saada ”ilmainen tulos” heti ensimmäisessä kilpailussa. Näin kävi esimerkiksi kaudella 2021 jolloin avasin kauden myrskymyötäisiin heitetyllä 64,36 m. Tämä jäi myös sen kauden parhaaksi tulokseksi ja sen tuloksen turvin sain osallistumisoikeuden kesän kaikkiin Motonet GP osakilpailuihin.

Tämän kauden avauskilpailun tuloksella saa pysyä visusti katsomon (tai kotisohvan) puolella kauden ensimmäisestä Motonet GP osakilpailusta, joka käydään Jyväskylässä kesäkuun alussa. Mahdollisuuksia heittää pidemmälle on aika vähän, koska kroppani reagoi aika rajusti ensimmäiseen kilpailuun. Usean viikon kevyt reenailu (eri vaivojen takia) näkyy niin, että täysillä heitetty kilpailu oli yllättävänkin raskas. Muutenkin olisi nyt viisaampaa vähän harjoitellakin.

Kilpailen ehkä tämän viikon torstaina Kaustisilla, mutta muuten tulevien viikkojen fokus on harjoituskentän puolella. Seuraava tärkeä kisa (mikäli en pääse Motonet GP-osakilpailuun) on kauden toinen Tour de Hammer osakilpailu Tammelassa 10.6!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Tim-Nordic Oy

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café

Olenko ennätyskunnossa?!

 

Tarinan mukaan Albert Einstein on määritellyt typeryyden seuraavalla tavalla:

"Typeryys on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta."

Mutta mitä jos ei toistakaan samaa, vaan yrittää joka vuosi muuttaa toimintamalleja, mutta silti tulos on aina sama? Ainakin meikäläisen urheilun kohdalla tuntuisi menevän näin. Kulunut kevät on ollut täynnä perinteistä sähläämistä, mutta positiivisia merkkejä on myös ilmassa!

Joka vuosi toivon oppineeni tarpeeksi virheistäni, jotta saisin edes yhden ehjän kevätkauden ennen kuin lopetan urani. Tänä(kään) vuonna en siinä valitettavasti onnistunut. Terveystilanne on ottanut osumaa helmikuun koronasta ja sen jälkeen vatsataudista ja lyhyestä flunssasta. Tämän lisäksi selkä on ollut reilut pari viikkoa vähän vähemmän yhteistyöhaluinen. Näistä huolimatta saatan kuitenkin olla yllättävän hyvässä kunnossa!

Huhtikuun alussa siirryttiin pihalle ja heitin ekoissa treeneissä noin 55 meriä. Aika nopeasti lumet kuitenkin sulivat ja kaaret pitenivät. Selän ja kelin kunnosta riippuen treenitulokseni ovat liikkuneet 50 – 62 metrin välillä. Ottaen huomioon, että treeniennätykseni on 63 metriä, ja kisaennätyksen (65,19 m) edeltävässä viimeistelytreenissä lensi 59 metriä, niin pitäisin tätä kevät kuntoa hyvänä kaiken sähläyksen jälkeen. Myös viime kauteen verrattuna olen selkeästi paremmassa treenikunnossa.

Toiveena on kuitenkin kehittyä, joten olisihan se kiva, jos kunto vielä nousisi uudelle ennätystasolle lähikuukausina. Avaan kilpailukauden ensi viikon torstaina Vantaan tour de hammer osakilpailussa, johon kerääntyy varsin tasokas moukarijoukko! Päätavoitteeni kisassa on pitää selkä heittokuntoisena ja sen lisäksi saada kelpotulos heitettyä. Ensimmäinen kilpailu on aina haastava, mutta välillä olen onnistunut niissäkin!

Jospa vielä hetkeksi palattaisiin Einsteinin pohdintaan. Tänäkin vuonna olen tosiaan kamppailut tuttujen ongelmien kanssa, vaikka muutin lähes kaiken (valmentajan, harjoitusohjelman, fyssarin, kotipaikkakunnan, työn, kodin) viime syksynä. Eli näistä huolimatta lopputulos on ollut sama. Seuraavana pitää varmaan laittaa itse heittäjä vaihtoon, kun kaikkea muuta on jo kokeiltu…

Mutta eipäs tehdä sitä vielä! Sitä paitsi urheilun idea perustuu siihen, että pitää löytää ratkaisun ongelmiin ja saavuttaa mahdollisimman hyvä tulos omilla geeneillä ja omista lähtökohdista. Heikkona hetkenä sitä tosin toivoisi, että olisin vielä parempi löytämään niitä ratkaisuja!

Ajattelin heittää vielä yhden treenin ja käydä kerran salilla ennen torstain kisaa. Kathellaan mihin se riittää!

Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja Twitterissä.

Eteenpäin!

---

YHTEISTYÖSSÄ:

Kolarikorjaamo Oy Auto Ljungqvist Bil Ab

funraise.fi

Tim-Nordic Oy

Porkkalan Raivauspalvelu Oy

Köklax Tandläkare

Lill-Breds - Bärgård & Café