Sivut

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Miksi Seb Coe ei tykkää moniottelusta?

 Viime viikolla törmäsin seuraavaan IG päivitykseen:

 

 

Moukaristin silmin yleisurheilun lajeja voi jakaa kahteen kategoriaan: Juoksulajit ja syrjityt lajit! Syrjittyihin lajeihin kuuluu kenttälajit, kävelyt ja moniottelut (Ja näistä moukarinheitto on tietenkin kaikista syrjityin)!

Tämä on kuitenkin vaan meikäläisen oma mielipide, mutta tarkastellaan hieman lajien asemaa arvokisapaikkojen näkökulmasta.

Ennen vanhaan arvokisoihin valittiin urheilijoita A ja B rajojen mukaan, mutta kansainvälisen yleisurheiluliiton mielestä tämä tuotti liikaa vaihtelua kisojen urheilijamääriin. Siksi nykyään käytetään lajikohtaisia urheilijakiintiöitä ja tämä vaikuttaa vääjäämättä juoksu ja kenttälajien osallistujamäärien tasapainoon!

Sisäratojen MM-kisat



(Numerot ovat peräisin Wikipediasta. Virheitä voi olla, mutta suurin osa pitäisi olla oikein)

MM-halleihin kiintiöt tulevat ensimmäisen kerran käyttöön ensi vuoden Belgradin kisoihin (kuvassa kiintiöpaikat) ja vertailuna otin edelliset Birminghamin MM-kisojen 2018 ja Istanbulin MM-kisojen 2012 osallistujamäärät.

Silmään pistää kaksi asiaa: Moniotteluihin on aina otettu vähän urheilijoita ja kenttälajeihin otetaan järjestelmällisesti alle puolet juoksulajien urheilijamääristä. Tulevat kiintiöt tulevat myös lisäämään juoksijoiden määrää ja vähentää kenttälajien urheilijoiden määrää.

Halleissa on aina ahdasta ja aikataulu on tiukka. Tämä lienee ainakin virallinen syy siihen, miksi juoksijoiden määrä on yli tuplat suurempi kenttälajeihin verrattuna. Tähän päälle, kun lisätään se fakta, että juoksijat myös saavat enemmän TV-näkyvyyttä (Kuten halli EM-kisoissa nähtiin), niin voinee jo puhua epäreilusta asetelmasta.

Suomalaisesta näkökulmasta toki hienoa, että joku on neuvotellut pika-aitureille ihan jäätävän suuret kiintiöt. Eli Belgradissa on mahdollista nähdä useampi kotimainen aituri, jos kaikki menee hyvin.

Ulkoratojen MM-kisat

Siirrytään sitten ulkoradoille. Vertailussa näkyy viimeisten A/B rajojen MM-kisojen (Moskova 2013) ja edellisten Dohan MM-kisojen toteutuneet osallistujamäärät. Keltaisella on merkitty Dohan kisojen tavoiteltu lajikiintiö ja ”Muutos”-sarake kertoo, jos karsintajärjestelmän muutos on vaikuttanut positiivisesti tai negatiivisesti lajin tai lajiryhmän osallistujamääriin.

Miehet

Naiset


Kappas vaan... Moniottelijoiden määrä on romahtanut! Tämähän selittää sen, miksi lajin edustajat ovat vihaisia ja pettyneitä. Itse en usko hetkeekään, että tämä romahdus olisi vahinko. Kansainvälinen yleisurheiluliitto pyrkii tahallaan heikentämään moniottelun elinvoimaa. Muuta selitystä en keksi. Itse en ymmärrä miksi, mutta Sebastian Coe voisi varmaan kertoa vastauksen, kunhan joku toimittaja joskus häneltä tätä kysyisi.

Muita kiintiöiden tuomia muutoksia on se, että naisiten määrä MM-kisoissa on kasvanut (rajat vissiin ainakin Moskovassa suhteettuman kovat?) ja Timanttiliigan ulkopuolella olevien lajien (10000 m, Kävely ja jo mainittu ottelu) osallistujamäärät ovat laskeneet eniten. Sattumaako? En usko...

Mielestäni olisi myös keskustelun paikka, miksi kenttälajien kiintiöt ovat 32 urheilijaa, muutta muissa lajeissa keskimäärin lähes 50 urheilijaa (tai lajisuoritusta, jos joku urheilija tuplaa)! Jopa ilman maantielajeja (kävely ja maratoni), niin ratalajien keskimääräinen kiintiö on n 44 urheilijaa.

Syy tähän on totta kai lajien erilainen rakenne. On aikataulullisesti helpompaa laittaa 100 maratonjuoksijaa samalle lähtöviivalle, kuin 100 mörssäriä samaan moukarihäkkiin. Kenttälajien pienemmät kiintiöt ovat kuitenki myös johtajien arvovalintakysymys, eikä mikään luonnonlaki!

Nostamalla kenttälajien kiintiötä esimerkiksi ulkoradoilla 40 urheilijaan ja hallissa 20 urheiljaan uskoisin, että kenttälajien harrastajamäärät, yleinen taso, sponsorimarkkinat ja tukipäätökset muuttuisivat paremmiksi. Saisimme myös mielenkiintoisempia kilpailuja arvokisoihin, etenkin hallin puolella. Eli koko lajimme hyvinvointi paranisi. 

Voi toki myös olla, että olen väärässä ja tällaisella muutoksella ei olisi mitään merkitystä.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö muidenkin lajien kiintiöt olla lähempänä juoksulajien tasoa? Kommentoi, jos kiinnostaa!

Eteenpäin!

 ---

YHTEISTYÖSSÄ:


Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi

Maatalouskoneita huoltava: Traktorkliniken 

Kolarikorjaamo: OY Auto Ljungqvist AB
 
---

 

1 kommentti:

  1. Sinänsä pitäisi, tavoitteena lienee että jokaisessa lajissa on alkuerät (karsintakilpailu) ja loppukilpailu - ei niin että ne ekat 3 kierrosta ovat ns. karsintakilpailu. Ottelussa taitaa olla aikatauluongelma suurempi kun kerralla loppukilpailu ja tietyt lajit esim. seiväshyppy venyvät kun osallistujien tulostasojen erot ovat valtavia.

    VastaaPoista