Sivut

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Miksi Seb Coe ei tykkää moniottelusta?

 Viime viikolla törmäsin seuraavaan IG päivitykseen:

 

 

Moukaristin silmin yleisurheilun lajeja voi jakaa kahteen kategoriaan: Juoksulajit ja syrjityt lajit! Syrjittyihin lajeihin kuuluu kenttälajit, kävelyt ja moniottelut (Ja näistä moukarinheitto on tietenkin kaikista syrjityin)!

Tämä on kuitenkin vaan meikäläisen oma mielipide, mutta tarkastellaan hieman lajien asemaa arvokisapaikkojen näkökulmasta.

Ennen vanhaan arvokisoihin valittiin urheilijoita A ja B rajojen mukaan, mutta kansainvälisen yleisurheiluliiton mielestä tämä tuotti liikaa vaihtelua kisojen urheilijamääriin. Siksi nykyään käytetään lajikohtaisia urheilijakiintiöitä ja tämä vaikuttaa vääjäämättä juoksu ja kenttälajien osallistujamäärien tasapainoon!

Sisäratojen MM-kisat



(Numerot ovat peräisin Wikipediasta. Virheitä voi olla, mutta suurin osa pitäisi olla oikein)

MM-halleihin kiintiöt tulevat ensimmäisen kerran käyttöön ensi vuoden Belgradin kisoihin (kuvassa kiintiöpaikat) ja vertailuna otin edelliset Birminghamin MM-kisojen 2018 ja Istanbulin MM-kisojen 2012 osallistujamäärät.

Silmään pistää kaksi asiaa: Moniotteluihin on aina otettu vähän urheilijoita ja kenttälajeihin otetaan järjestelmällisesti alle puolet juoksulajien urheilijamääristä. Tulevat kiintiöt tulevat myös lisäämään juoksijoiden määrää ja vähentää kenttälajien urheilijoiden määrää.

Halleissa on aina ahdasta ja aikataulu on tiukka. Tämä lienee ainakin virallinen syy siihen, miksi juoksijoiden määrä on yli tuplat suurempi kenttälajeihin verrattuna. Tähän päälle, kun lisätään se fakta, että juoksijat myös saavat enemmän TV-näkyvyyttä (Kuten halli EM-kisoissa nähtiin), niin voinee jo puhua epäreilusta asetelmasta.

Suomalaisesta näkökulmasta toki hienoa, että joku on neuvotellut pika-aitureille ihan jäätävän suuret kiintiöt. Eli Belgradissa on mahdollista nähdä useampi kotimainen aituri, jos kaikki menee hyvin.

Ulkoratojen MM-kisat

Siirrytään sitten ulkoradoille. Vertailussa näkyy viimeisten A/B rajojen MM-kisojen (Moskova 2013) ja edellisten Dohan MM-kisojen toteutuneet osallistujamäärät. Keltaisella on merkitty Dohan kisojen tavoiteltu lajikiintiö ja ”Muutos”-sarake kertoo, jos karsintajärjestelmän muutos on vaikuttanut positiivisesti tai negatiivisesti lajin tai lajiryhmän osallistujamääriin.

Miehet

Naiset


Kappas vaan... Moniottelijoiden määrä on romahtanut! Tämähän selittää sen, miksi lajin edustajat ovat vihaisia ja pettyneitä. Itse en usko hetkeekään, että tämä romahdus olisi vahinko. Kansainvälinen yleisurheiluliitto pyrkii tahallaan heikentämään moniottelun elinvoimaa. Muuta selitystä en keksi. Itse en ymmärrä miksi, mutta Sebastian Coe voisi varmaan kertoa vastauksen, kunhan joku toimittaja joskus häneltä tätä kysyisi.

Muita kiintiöiden tuomia muutoksia on se, että naisiten määrä MM-kisoissa on kasvanut (rajat vissiin ainakin Moskovassa suhteettuman kovat?) ja Timanttiliigan ulkopuolella olevien lajien (10000 m, Kävely ja jo mainittu ottelu) osallistujamäärät ovat laskeneet eniten. Sattumaako? En usko...

Mielestäni olisi myös keskustelun paikka, miksi kenttälajien kiintiöt ovat 32 urheilijaa, muutta muissa lajeissa keskimäärin lähes 50 urheilijaa (tai lajisuoritusta, jos joku urheilija tuplaa)! Jopa ilman maantielajeja (kävely ja maratoni), niin ratalajien keskimääräinen kiintiö on n 44 urheilijaa.

Syy tähän on totta kai lajien erilainen rakenne. On aikataulullisesti helpompaa laittaa 100 maratonjuoksijaa samalle lähtöviivalle, kuin 100 mörssäriä samaan moukarihäkkiin. Kenttälajien pienemmät kiintiöt ovat kuitenki myös johtajien arvovalintakysymys, eikä mikään luonnonlaki!

Nostamalla kenttälajien kiintiötä esimerkiksi ulkoradoilla 40 urheilijaan ja hallissa 20 urheiljaan uskoisin, että kenttälajien harrastajamäärät, yleinen taso, sponsorimarkkinat ja tukipäätökset muuttuisivat paremmiksi. Saisimme myös mielenkiintoisempia kilpailuja arvokisoihin, etenkin hallin puolella. Eli koko lajimme hyvinvointi paranisi. 

Voi toki myös olla, että olen väärässä ja tällaisella muutoksella ei olisi mitään merkitystä.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö muidenkin lajien kiintiöt olla lähempänä juoksulajien tasoa? Kommentoi, jos kiinnostaa!

Eteenpäin!

 ---

YHTEISTYÖSSÄ:


Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi

Maatalouskoneita huoltava: Traktorkliniken 

Kolarikorjaamo: OY Auto Ljungqvist AB
 
---

 

maanantai 15. maaliskuuta 2021

Hävisikö Kristian Pulli EM-hopean epäreilulla tavalla?

 ”– Det är jobbigt att jag inte riktigt vet om det är skorna som gör att han hoppar längre eller om det är vi som har fått till en formtopp, säger Montlers tränare Yannick Tregaro.”

Kyseinen sitaatti on peräisin EXPRESSEN:in artikkelista. Jos pakkoruotsin opit ovat ruostuneet, niin toi tarkoittaa suunnilleen sitä, että Montlerin valmentaja on harmissaan, kun hän ei tiedä, jos hyvä tulos on seurausta valmennuksesta, tai kengistä.

Hävisikö siis Kristian Pulli EM-hopean epäreilulla tavalla, kun Ruotsalainen hyppäsi 7 cm pidemmälle?

 

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Tobias Montlerilla oli EM-kisoissa käytössään Niken prototyyppikenkä, joka oli kaikki lajit huomioiden ainoastaan muutamalle urheilijalle saatavilla. Kenkä on jatkumo jo juoksuradoilta tutulle kehitykselle, joka on mullistanut ennätyslistat uuteen uskoon.

Minä olen tähän asti elänyt siinä uskossa, että yleisurheiluvälineiden pitää olla vapaalla markkinalla kaikkien saatavilla, jotta niitä saa käyttää kilpailussa. Jossain vaiheessa joku on kuitenkin tehnyt sääntömuutoksen, jonka avulla yrityksillä on oikeus antaa ”prototyyppejä testattavaksi kilpailutilanteeseen”.

Eli Suomeksi sanottuna kenkävalmistajat saavat vapaasti valita sopimusurheilijoiden välillä kenelle he haluavat antaa Doping-kaltaisen edun arvokisoihin… Onhan tämä nyt täysi farssi!

Yleisurheilutulosten kehitys on viimeisen reilu vuosisadan aikana ollut huimaa ja siihen on myös olosuhteiden ja varusteiden kehitys ollut vahvasti osallisena. Siinä mielessä tämä kenkäteknologian kehitystä ei voi pitää luonnottomana askeleena, vaikkakin sen sääntely on ihan hyvä idea.

Tämä protokenkien käyttö kilpailussa pitäisi kuitenkin lopettaa heti paikallaan. On täysin epäreilua, että muutamalle ennakkosuosikille annetaan välineistä johtuva etu. Se, että hopeamitalistin valmentaja on ihmeissään, kertoo kaiken!

Kun urheilija voittaa arvokisamitalin, niin ainut reaktio pitäisi olla: ”JES, ME ONNISTUTTIIN”. Tai ainakin valmentajan pitäisi tietää, JOS onnistuttiin…

Jos vielä viikko kisojen jälkeen pitää funtsia, että onnistuttiinko edes kunnonajoituksessa, niin jokin on pahasti pielessä. Samat välineet kaikille ja paras voittakoon!

---

Lopuksi vielä pitää hehkuttaa Suomalaisten EM suorituksia Puolassa! Kaikkien aikojen suurin joukkue oli osin koronan (ja osallistujamääriltään kasvaneiden kisojen) ansiota, mutta kaikkien aikojen menestyksekkäimmät kisat eivät mene koronan piikkiin!

Kolme eri mitalistia (ja neljäs sadasosan päässä)! Kaikki olivat eri valmentajan ja paikkakuntien tuote. Tämä on osoitus siitä, että kyllä Suomessa osataan valmentaa laajalla rintamalla.

Huippu urheilussa onnistumiset lasketaan mitaleissa, vaikka nykyään on trendikästä etsiä kaikennäköisiä muita mittareita…

Suomessa on niin valtava määrä ihmistä, ketkä päivittäin paiskovat hommia lajimme menestyksen eteen, vaikka se viime vuosina on ollut vähän tukalaa… Nyt meille kaikille tuli palkinto! Yleisurheiluväki ei saa enää pelkkää paskaa niskaansa.

On lähtökohtaisesti mukavampaa lukea mediassa kolmesta mitalista, kuin siitä, että Suomella oli yhteensä kolme sadetakkia mukana rankkasateen sävyttämissä nuorten PM kisoissa. Tai kenen verkkarihousuilla kukakin urheilee. Puhumattakaan liiton jättiveloista.

Onnea kaikille mitalisteille!

Nyt, kun kelkka on kääntynyt, niin painetaan hanaa ja mennään…

…Eteenpäin!

 ---

YHTEISTYÖSSÄ:


Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi

Maatalouskoneita huoltava: Traktorkliniken 

Kolarikorjaamo: OY Auto Ljungqvist AB
 
---

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Helmikuu pettää aina!

 Yksi virhe on vahinko.

Kaksikin virhettä voi vielä mennä huonon tuurin piikkiin.

Mutta, kun tekee saman virheen viisi kertaa putkeen, niin voinee jo puhua tyhmyydestä tai osaamattomuudesta.

Helmikuu on ollut minulle viime vuosina hankala kuukausi. Voinee sanoa, että harjoituksellisesti helmikuu on mennyt täysin pieleen vuosina 2017 – 2020. Hyvän tammikuun jälkeen olen aina jotenkin onnistunut hankkimaan selkävaivoja,  alipalautumista, vatsavaivoja, flunssia tai jotain muuta vastaavaa. Tänä vuonna olin henkisesti valmistautunut siihen, että en ainakaan tule sössimään helmikuun. Mutta enhän minä siinä onnistunut…

Tammikuun lopussa alkoi lievä flunssa, joka ei edes kahdella koronatestillä halunnut koronaksi muuttua. Oireet olivat lähes olemattomat eikä lämpöäkään ollut missään vaiheessa. Suurin oire oli väsymys ja aamuräkä. Enkä siis ollut tämän seurauksena reenikunnossa. Välillä luulin olevani terve, mutta ei vaan jaksanut harjoitella. Tämä jatkui noin kolmisen viikkoa, jonka jälkeen flunssa oli vihdoinkin lopullisesti voitettu kanta. Tai näin luulin…

Flunssan jälkeen kestää aina hetken ennen kuin kroppa alkaa vastaanottamaan reeniä normaalisti. Näin se oli tälläkin kerralla sillä erotuksella, että oireet palasivat viime viikonloppuna. Lääkäristä kävin sitten maanantaina hakemassa korva- ja poskiontelotulehdus-diagnoosin…

Eilen juhlistin taudin viiden viikon juhlia ja toivon, että se olisi tämä taudin viimeinen merkkipäivä. Lääkitys vaikuttaisi ainakin toimivan ja olo on jo varsin hyvä.

Mutta siinähän se helmikuu oli ja meni, eikä reenaamisesta tullut yhtään mitään. Jos jollain on kokemusta siitä, miten pysyy terveenä helmikuussa, niin kertokaa mielellään minulle. Ensi vuonna olisi taas mahdollisuus onnistua tässä haastavassa tehtävässä.

Virheet ovat kuitenkin osa urheilua ja tärkeintä on, miten niihin reagoi. Nyt pitää vaan nollata tilanne ja tehdä kaikkensa, jotta kesästä tulisi hyvä. Uskon vahvasti, että onnistun siinä. Positiivisin mielin eteenpäin.

Kuten valistunut lukija varmaan voi arvata, niin näistä lähtökohdista ei lähdetä kilpailemaan. Huomenna (6.3) Kaustisilla kuitenkin järjestetään moukarinheiton talvimestaruuskisat. Useampi kärkiheittäjä on mukana testaamassa alkukevään kuntoaan. Live Tulokset kisoista löytyy LINKIN takaa!


 

Kaikki sarjat mukaan lukien kilpailussa on yhteensä 53 ilmoittautunutta heittäjää. Suurin mielenkiinto kuitenkin kohdistuu kuvassa näkyviin sarjoihin. Useampikin 70 metrin kaari mahdollinen sekä miehissä, että naisissa!

Kilpailu käydään ulkona ja erityisjärjestelyin.

Toivotaan kaikille moukarinheittäjille pitkiä kaaria ja kaikille muille terveyttä!

Eteenpäin! 

---

YHTEISTYÖSSÄ:


Urheiluvälineiden verkkokauppa: funraise.fi

Maatalouskoneita huoltava: Traktorkliniken 

Kolarikorjaamo: OY Auto Ljungqvist AB
 
---