Sivut

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Pojanpojanpojasta selkä paranee!


Kauden tärkein viikko on alkanut. Kalevan Kisat käydään tulevana viikonloppuna Jyväskylän Harjulla! Tämä on suuri hetki monella tapaa. Ensinnäkin Kalevan Kisat ovat kansallisen tason urheilijalle ehdottomasti vuoden hauskin kilpailu. Toisekseen kisat käydään minun opiskelukaupungissani, eli periaatteessa kyse on kotikisoista! Kaiken kukkuraksi oma seura täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tämähän ei käytännössä merkitse niin paljon, mutta itsellä on kuitenkin suhteellisen kova sidos seuraani. Olen nimittäin neljännen sukupolven urheilija Sjundeå IF:issä!


Minun isoisoisäni, Ragnar Fröberg, oli todella kova urheilumies. Hän oli aktiivinen 1930 ja 1940 luvulla. Hän oli seurani puheenjohtaja, mutta myös kansallisen tason urheilija. Tilastopajassa löytyy ainoastaan yksi tulos vuodelta 1938, jolloin hän keskeytti Kalevan Kisojen maratonin. Mukana oli 12 urheilijaa, joista ainoastaan neljä pääsi maaliin asti. Voittaja oli Riihimäen Kiskon Mauno Tarkiainen ajalla 2.46.36,8. Tilasto nörttejä varmaan kiinnostaa, että kyseisten kisojen moukarikilpailua voitettiin tuloksella 52,18!

Ragnar oli todella kovan luokan kestävyysurheilija. Maratonin lisäksi hän oli myös pätevä muissa lajeissa. Hänellä on suunnistuksen puolella SM hopeaa vuodelta 1938 ja SM kultaa vuodelta 1945. Hän osallistui myös Lahden MM-hiihtoihin vuonna 1938, mutta joutui keskeyttämään 50km hiihdon selkäkipujen vuoksi. Ragnarilta olenkin perinyt kaksi konkreettista asiaa. Selkäkivut ja nimen. Kumpikin perintö on ollut pienenä riesana.... Minun koko nimeni on Fredrik Johan Ragnar Fröberg. Nuorempana minulla puhevika ja kun pikkuFredu esitteli itseään niin R kirjain ei oikein luistanut. Fjedjik Johan Jagnaj Fjöbejg katosi kuitenkin kakkosluokalla, kun opin puhumaan! Selkävaivat ovatkin viime vuosina olleet enemmän riesana, mutta nekin ovat kuitenkin suhteellisen hallinnassa tällä hetkellä. Historia ja tarinanörttinä Ragnar Fröbergin tarina kuitenkin kiehtoo, vaikka välillä selkä onkin kipeä.

Ragnarin jälkeen sukuni ei ole tuottanut yhtä kovan luokan urheilijoita, mutta kovan luokan seuratoimijoita löytyy sitäkin enemmän. Seuran historiikeissa Fröbergin nimi hyppää esiin tasaisin väliajoin. On puheenjohtajia, mutta myös ruohonjuuritasolla toimineita seuratoimijoita. Kaikki ovat tehneet kovaa työtä pitääkseen Sjundeå IF:än elinvoimaisena. Minun isoisä oli pitkään yleisurheilujaoston puheenjohtajana. Tätä tehtävää myös isäni hoiti viime vuosina. En tiedä, jos minusta joskus tulee yleisurheilujaoston puheenjohtaja, mutta yritän nyt kuitenkin jatkaa sukuni toimintaa seurassani urheilemalla hyvin seurani väreissä!


Wannabe kotikisojen merkitys on myös suuri. En tule ikinä kilpailemaan Kirkkonummen tai Siuntion Kalevan Kisoissa, koska seurat eivät ole tarpeeksi suuria, joten tätä lähempää kotikisoja en tule ikinä pääsemään. Olen kotiutunut Jyväskylään kahdessa vuodessa hyvin. Herään omasta sängystä kisa aamuna. Tulen pyöräilemään kilpailupaikalle omalla pyörällä. Ja katsomossa saattaa jopa olla normaalia enemmän tuttuja. Ainut asia, mitä harmittaa on, että en edusta kisoja järjestävää seuraa. Se tekisi kisoista vielä paremmat. Seuranvaihto ei kuitenkaan ole ajankohtaista. Nautin köyhän miehen kotikisoistani, vaikka minulla on ulkopaikkakuntalaisen seuran värit päälläni!

Mitä voi sitten odottaa itse kilpailusta? Minulla on selkeä tavoite. Haluan finaaliin! Mahdollisuudet siihen ovat paremmat kuin koskaan. Historiani Kalevan Kisoissa ei tosin ole tähän mennessä ollut mitään riemujuhlaa. Vuosina 2014 ja 2015 jäin muutamien senttien päähän kisarajasta, enkä päässyt edes osallistumaan. Vuonna 2016 olin turistina Oulussa ihmettelemässä miten iso tapahtuma Kalevan Kisat oikeasti on. Tuloksena luonnollisesti karsiutuminen. Vuosi sitten olikin jo lähellä, kun jäin kaikkien aikojen karsinnassa sijalle 12. Nousinhan minä kiinni finaalipaikkaan viimeisen heittoni jälkeen, mutta kaverit olivatkin vielä parempia… Tänä vuonna olisi ihan kiva onnistua!

Tilanne on harvinaisen yksinkertainen. Olen Suomen tilastossa sijalla kahdeksan ja kymmen parasta pääsee finaaliin. Yksi minun edestäni jäi kuitenkin pois ja kaksi heittäjää avaa kautensa Harjulla. Yksi heistä on David Söderberg ja toinen Joachim Koivu. Kummankin kunto on täysi arvoitus, mutta oletan, että ne voivat heittää minua pidemmälle (ainakin Davidin pitäisi heittää vähintään 10m pidemmälle.).


Lähden siis karsintaa tilasto ysinä. Takanani on pirun kovia heittäjiä ja edessäni on mahdollista napata muutama sija. Tilanne on siis harvinaisen hieno. Pääsen kamppailemaan ensimmäisestä finaalipaikastani. Vitsi tästä tulee siistiä!

Perjantaina astun siis Harjun stadionille kovan itseluottamuksen saattelemana. Isoisoisä teki saman tasan 80 vuotta sitten. Hänen keskeytys ei tosin ollut juhlimisen arvoinen. Jospa meikäläinen pystyisi saamaan edes tuloksen tällä kertaa. Niinhän se sanonta meneekin. Pojanpojanpojasta selkä paranee!

Eteenpäin!

---

Niin. Jos kisat kiinnostaa, niin Lippuja voi ostaa TÄÄLTÄ!


Lippuja on näköjään mennyt hyvin, kun kolme kategoriaa on jo loppuun myytyjä. Tulkaahan paikalle katsomaan kisoja, jos kiinnostaa!

AIKATAULU löytyy linkin takaa! Miesten moukarin karsinta heitetään perjantaina 14:20 ja loppukilpailu lauantaina 19:10! Muitakin kovia lajeja tarjolla, niin tsekkaa aikataulu kunnolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti