-----
MAINOS: Välineet koululiikuntaan, yleisurheiluun yms. osoitteesta funraise.fi ! Käykäähän katsomassa mikäli sponsorillani olisi tarjolla jotain mitä tarvitsette!
-----
Kuten moni varmaan tietää, niin harrastelen moukarinheiton ohella liikunnanopettajuutta. Urani kolmas kesäloma lähestyy kovaa vauhtia ja kyllähän kyseinen duuni on suurimmalta osin oikein mukavaa.
Nykyisessä opetussuunnitelmassa (OPS) on kuitenkin yksi
suuri valuvika: Fyysistä suorituskykyä ei saa arvioida!
Tämä on mielestäni hölmöä ja tässä postauksessa kerron
miksi!
Aloitetaan kuitenkin avaamalla näkökulmani taustoja. Omat opintoni alkoivat vuonna 2016 jolloin nykyistä opetussuunnitelmaa oltiin juuri ajamassa peruskouluihin. Olen siis tämän nykyisen OPSin kasvatti ja koen sen olevan monella tavalla hyvä. Samalla pitää todeta, että minulla ei ole kokemusta aikaisemmista versioista OPS:ista, joten en pysty vertailemaan miten ne toimivat käytännössä.
Liikunta arvioidaan tänä päivänä 10 eri kriteerin mukaan,
joista puolet liittyvät taitoihin ja puolet tuntityöskentelyyn. Fyysisten kunto
ominaisuuksien arvioiminen on kiellettyä. Edellisessä OPS:issa (2004) ei minun
tietääkseni kehotettu arvioimaan fyysistä kuntoa, mutta ei sitä kiellettykään,
joten siksihän sitä varmaan tehtiin. Nykyisessä OPS:issa tätä oletettavasti
kiellettiin, jotta liikunnan ilo säilyisi mahdollisimman monella.
Tässä tulee muutama perustelu miksi fyysistä suorituskykyä
mielestäni pitäisi arvioida:
1. Oppilaat eivät tajua olevansa huonossa kunnossa
Kirjailija Jan Guillou sanoi joskus, että maailma on täynnä
huonoja kirjailijoita. Syynä on se, että joka luokalla joku kirjoittaa aina ryhmän
parhaimmat esseet. Tämä saa tästä pätevyyden kokemuksia ja ryhtyy kirjailijaksi
huomaten, että oma taso ei riitäkään aikuisten maailmassa.
Vastaava tilanne on olemassa koululiikunnassakin. Luokan
paras oppilas saanee yleensä arvosanaksi 9 tai 10 ja määrittää ryhmän muille
oppilaille hyvän kunnon mittarin. Tässähän ei ole ongelmaa, mikäli kyseinen
oppilas on oikeasti hyväkuntoinen. Mutta
mikäli oppilas onkin objektiivisin mittarein ainoastaan keskitasoa, niin koko
ryhmän tavoitehorisontti hämärtyy ja vaatimustaso laskee. Etenkin urheiluseuratoiminnan
piirissä olevat nuoret kaipaisivat mielestäni enemmän tukea siihen, mikä on
oikeasti kelvollinen fyysinen suorituskyky.
2. Tuntityöskentelyyn kompastuvat oppilaat
Kuten mainitsin aikaisemmin, niin 50 % liikunnan arvosanasta
tulee tuntityöskentelystä. Nämä tavoitteet ovat todella kovat, mikäli oppilas
on luonteeltaan vähän villimpi tapaus keskellä murrosikää. Teini ei aina jaksa yrittää
täysillä, keskittyä tekemiseen, antaa työrauhaa ja kannustaa kaveria.
Tällöin liikunnallisesti innokas ja hyvässä kunnossa oleva
saa helposti alemman numeron koululiikunnasta, mikä saattaa olla lannistavaa. Eli
hänen liikunnallisuutensa jää OPS:in kriteerien takia varjoon, koska hän on
normaali kasvava nuori (murrosikä kaikkine käänteineen) tai varustettu ”väärällä”
perusluonteella! Vaikka tuntityöskentelyn tavoitteet ovat mielestäni isossa kuvassa
hyvät, niin ne ottavat liian ison siivun arvioinnissa.
3. Hyväksytty numero ei vaadi käytännössä minkäänlaista
fyysistä suorituskykyä
Nykypäivänä arvosanan viisi saaminen ei vaadi kovin monen
askeleen ottamista (mikäli osaa tulla tunnille ja läpäisee tuntityöskentelyn
vaatimukset). Koen kuitenkin, että liikunnan läpäiseminen tulisi olla todiste tietyn fyysisen tason saavuttamisesta. Tämä olisi tärkeää kansanterveyden ja toki
yksittäisen oppilaan kannalta!
4. Vaatimustaso ei ole ilon tappaja
OPS on luonteeltaan erittäin myönteinen liikuntaa kohtaan ja pyrkii luomaan mahdollisimman positiivisen liikuntakokemuksen kaikille. Tämä on luonnollisesti hyvä asia! Liikunnasta myönteisten kokemusten saaminen vaatii kuitenkin sen, että fyysinen suorituskyky on riittävällä tasolla, koska kellään ei ole hauskaa, jos ei jaksa. Siksi olisi hyvä, jos vaatimustaso nousisi fyysisen kunnon osalta, niin liikunnan ilo tulisi sivutuotteena. Nykyisessä OPS:issa mainittu oman fyysisen tason tiedostaminen ja sen kehittäminen ei mielestöni riitä motivaattoriksi, jos tulosta ei arvioida.
---
Mikäli minä saisin yksinvaltiaana päättää opetussuunnitelman
rakenteesta, niin siihen tehtäis seuraavat muutokset:
-Säilytetään nykyisen OPS:in hyvät asiat (suurin osa), mutta
lisätään fyysisen kunnon arviointi, jotta arvioinnin jako olisi 33 % taitoa /
33 % kuntoa / 33 % tuntityöskentelyä.
-Tutkittuun tietoon nojaten luodaan fyysisen kunnon taulukko
eri ominaisuuksiin (MOVE-mittausten terveysajattelua hyödyntäen), joka
määrittelee mikä arvosanaa tulee mistäkin suorituskyvystä. Tämä pitää luoda
silleen, että se toimii sekä testimuodossa, että opetuksen seassa (=ei vaadita
juuri tiettyjen testien teettämistä opettajilta, vaan jokainen voi soveltaa sen
omaan opetukseen. MOVE testejäkin pitäisi toki mielestäni myös arvioida).
-Poistetaan kompensaatioperiaate fyysisen kunnon osalta arvosanasta
viisi! Eli nykyään voi kompensoida heikompi osaaminen vahvemmalla osaamisella,
mitä tarkoittaa, että esim liikunnan kaikki 10 tavoitetta ei tarvitse olla hyväksyttyjä
saadakseen hyväksytyn arvosanan. Fyysisen kunnon osalta en kuitenkaan sallisi
tätä, vaan haluaisin selkeät fyysisen kunnon terveyslähtöiset rajat. Tällöin
peruskoulun todistus olisi myös todiste siitä, että oppilaalla on terveytensä
kannalta tarpeeksi hyvä fyysinen suorituskyky pärjätäkseen elämässä!
Voit seurata meikäläisen touhuja Instagramissa ja X:ssä
Eteenpäin!
YHTEISTYÖSSÄ:
funraise.fi
Köklax Tandläkare
Lill-Breds - Bärgård & Café
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti