Maraton? Ei missään nimessä!

Kolmisen vuotta sitten kuulin huhuja projektista joka tähtää kahden tunnin alituksesta maratonilla. Kuulostihan se hurjalta, mutta en silti kiinnittänyt huhuun sen suurempaa huomiota. Viikko sitten oli sitten aika. NIKE oli kerännyt tiimin kasaan jonka avulla kyseinen tavoite onnistuisi. Juoksu suoritettiin Monzan F1 radalla aikaisin lauantai aamulla. Heräsin, tarkistin tuloksen. Virallinen loppuaika 2:00:25! Huikeaa! NIKEN vastenmielinen ja mauton mediatempaus epäonnistui! Olin enemmän kuin tyytyväinen!

En tasan tarkkaan tiedä, miten prosessi kohti Monzaa eteni, mutta minä voisin veikata, että jotenkin seuraavasti. NIKE suunnitteli kenkää joka antaisi mahdollisimman kimmoisan askeleen. He keräsivät parhaimman mahdollisimman tiimin juoksijoineen, tutkijoineen valmentajineen jne. Kaikki tehtiin kahden tunnin alittamisen mahdollistamiseksi. Silti NIKE joutui siihen tilanteeseen, että he eivät edes itse enää uskoneet tavoitteeseensa. Vaihtoehtoja oli nyt kolme. Periksi anto, epäonnistuminen tai häikäilemätön sääntöjen rikkominen!

NIKEn projektiryhmä päätyi viimeiseen vaihtoehtoon. He kuitenkin tajusivat, että sääntörike ei voisi olla liian suuri, koska silloin sitä ei pystyttäisi peittämään valtavan mediakampanjan alle. Tyydyttiin siihen, että käytettiin sääntöjenvastaista jänisjärjestelyä. Dopingtestaamisesta ei myöskään ole ollut puhetta, mutta veikkaanpa että ei ihan seurattu uuden ME:n virallista testaus protokollaa. Juoksijat ovat toki normaalin valvonnan alaisia.

No miksi sääntöjen rikkomisessa oli sitten mitään väärää? Eikös tärkein ole kuitenkin hyvä show, ja että NIKE rikastuu? Ei ole! Yleisurheilu nimenomaan perustuu tiukkoihin sääntöihin ja niiden valvontaan! Olkoonkin, että kaikki eivät aina ole seuranneet niitä, mutta ne ovat aina kuitenkin kulkeneet lajimme taustalla, ja pitäneet lajimme tuloksia kurissa. Joskus enemmän joskus vähemmän. Maratonin maailmanennätys on Dennis Kimetton juoksema 2:02:57! Se on pysähtynyt siihen lukemaan nimenomaan kovien sääntörajoitusten ansiosta. Jos IAAF ei olisi niin tarkka matkan pituudesta (42,195km), radan ulkomuodosta, vauhdittajien rajoittamisesta jne. niin me saataisiin uusi yleisurheilun maailmanennätyksiä jopa päivittäin. Näillä ennätyksillä ei kuitenkaan olisi mitään arvoa! Mutta yleisurheilun maailmanennätyksiä arvostetaan nimenomaan siitä syystä, että ne ovat ainakin teoriassa tehtyjä reilulla tavalla, ja yhtenäisten sääntöjen mukaan. Tärkeä yhteinen nimittäjä on vertailukelpoisuus. Kun uusi ennätys tehdään, niin voidaan olla varmoja siitä, että se on parempi suoritus kuin vanha maailmanennätys. Tämä koska se on tehty samoilla säännöillä! NIKEn touhussa tällaisesta kunnioituksesta sääntöjä kohtaan ei ollut tietoakaan. Ja vastenmielisen tempauksen ainoa motiivi oli rahan tienaaminen yleisurheilun uskottavuuden kustannuksella! Ja tässä NIKE luultavasti onnistui. Mediatempaus, ja tapahtuman yleinen toteutus oli nimittäin huippuluokkaa!

NIKEn motiivihan oli, kuten jo todettu, kenkien myynti ja rahan tienaaminen. Eikä siinä mitään vikaa ole, koska sehän on yrityksen tehtävä. Tempauksen lajivalinta oli loistava. Maratonilla on pitkät historialliset perinteet, ja suuren harrastajamäärän ansiosta todella moni pystyi samaistumaan ennätysyritykseen. Tasan 2 h alituksen ympärille on helppoa rakentaa mielenkiintoista tarinaa. Ihmisellä on jostain syystä fetissi kummallisia tai tasaisia lukuja kohtaan (esim. 2020-projektit, vuosi 2000, kieltolain purku 543210 yms.). Kun tähän lisätään loistava läpilyönti sekä perinteisessä, että sosiaalisessa mediassa, niin huikea tarina on valmis! Ketään ei kiinnostanut, että NIKE ei seurannut maratonin sääntöjä. Mutta se, että ME aikataulussa pysyttiin lähes loppuun asti, johti loistavan tarinan ja draaman kaaren syntyyn. Siksi sääntörikkomuskin oli taloudellisesti ovela veto NIKEltä. Jopa YLE uutisoi tempausta maratonina. Se, jos jotain, kertoo miten mahtavasti NIKE onnistui huijauksessaan.

Minä todella toivon, että tällaiset tempaukset eivät yleisty lajissamme! NIKE, Red Bull tai vaikkapa Karhu saa totta kai tavoitella yleisurheilun maailmanennätyksiä. Tempauksen kaltaisia mediatoteutuksia ovat myös tervetulleita lajimme pariin. Yli 90m moukarikaari tai alle 9,5 sekunnin 100m juoksu olisi huikeita tapahtumia! Mutta ne ovat huikeita AINOASTAAN, jos seurataan sääntöjä. Yleisurheilun uskottavuus ei kestä montaakaan NIKEn kaltaista tempausta. Meillä on jo tarpeeksi tekemistä villiä länttä muistuttavan dopingvalvonnan kanssa. Jos vielä ruvetaan tinkimään lajin muista säännöistä, julkisesti, niin voi jo aloittaa lajin hautajaisten suunnittelun! NIKE ei tehnyt mitään laitonta eikä kiellettyä. He vain yksinkertaisesti astuivat yleisurheilun historian päälle oman taloudellisen edun vuoksi! Tempaus oli harvinaisen mauton ja vastenmielinen!

Jos satut olemaan samaa mieltä kanssani, niin saat toki pistää kyseistä tekstiä jakoon internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja heitä kommenttia tulemaan, jos olet jostain syystä eri mieltä kanssani. Olen huomannut, että kyseinen tempaus jakaa mielipiteitä rajusti!

---

Lopuksi vielä pieni yhteenveto kauden avauskilpailustani viime sunnuntaina. Kävin mokaamassa Töysässä. Tulos oli suuri pettymys 60,78m. Tuloksen takan löytyy kuitenkin selitys heikkouteeni. Olin onnistunut pistämään itseni lievään ylirasitustilaan, ja viimeistelytreenissä tulostaso oli tippunut lähes 5m. Kahden päivän lepo ei pystynyt palauttamaan kehon suorituskykyä, ja siksi toiminta oli löysää.

Nyt olen kuitenkin palautunut takaisin treenattavaan kuntoon, ja työ kohti pitkiä kaaria jatkuu. Minulla on tällä hetkellä pieniä ajoitusongelmia kilpailuvälineen kanssa, mutta näitä kun saan kuntoon, niin uskallan jo odottaa ihan kivoja kaaria. Työ jatkuu.

Eteenpäin!

#Bradburihme tour

Aurinko lämmittää ällöttävän vahvasti. Kalenteri väittää, että vappu oli ja meni jo. Viestit ovat aika selkeitä. On aika kaivata Sjundeå IF:n edustusasu ulos vaatekaapista. Kilpailukausi alkaa sunnuntaina. Vihdoinkin! Tässä tekstissä käydään läpi kauden kisakalenteria, tavoitteitani ja mitä yleisesti odotan tulevalta kesältä. #Bradburihme-tour alkakoon!

Aivan aluksi ihmettelet luultavasti mikä ihmeen #Bradburihme-tour! No sen suhteellisen typerän nimikkeen selvennys löytyy tästä tekstistä! Oli miten oli, seuraava kesä vedetään bradburihme teemalla. Ei kun rautaa ilmaan!

Tulevan kesän suurin tavoite on oman perustason nostaminen. Kolmen vuoden loukkaantumiskierteestä johtuen en ole vieläkään sillä tasolla, että voisin saavuttaa yhtään mitään kivaa tuloksillani. Siksi keskityn tarkasti 10 parhaan tuloksen keskiarvoon! Se kertoo mielestäni paljon enemmän kuin pelkkä ennätyksen tuijottelu.

Kun rakkaat moukarini siirtyivät talviunille, viime syksynä, tämä keskiarvo oli 60,379m! Tokion olympialaiset ovat edessä 2020. Jos haluan päästä ydinvoimaloiden luvattuun maahan viskomaan moukaria pitää parantaa keskiarvoa 3,75m/vuosi! Se tarkoittaa sitä, että ensi syksyn lomille lähdetään vähintään tuloskeskiarvolla 64,129m! Onko se realistista? KYLLÄ! Onko Tokion reissu todennäköinen? Ei missään nimessä! Mutta onneksi urheilu ei ole todennäköisyyksien, vaan sattumien, peliä! Itselleen valehtelu on sen sijaan olennainen osa urheilua. Ja minä valehtelen päivittäin itselleni, että minusta voisi joskus tulla hyvä urheilija. Katsotaan mihin se riittää!

Tulevan kauden alustava kisakalenteri näyttää tältä:

7.5 E-P:n kevät moukari-cup – Töysä

(9.6 Eliittikisat – Lahti)

29.6 Moukarikarnevaalit – Kaustinen

(1.7 Karnevaalien pääkilpailu – Kaustinen)

(12.7 Eliittikisat – Joensuu)

(((13-16.7 u23 EM-kisat – Bydgoszcz)))

!!!21-22.7 Kalevan Kisat - Seinäjoki!!!

29.7 Tähtikisat – Orimattila

!!!5.8 u23 SM-Kisat – Kauhava!!!

13.8 SFIM – Porvoo

20.8 Espoo Challenge – Espoo

22.8 Tähtikisat – Helsinki  

(26.8 Eliittikisat – Lappeenranta)

Näiden mainittujen lisäksi tulen luultavasti myös pyörimään muutamissa ”täytekisoissa”. Täytekisoihin kuuluvat ainakin Helsingin moukaripörssissä, ja Espoonlahden hiekkakentällä järjestettäviä kisoja. Näihin osallistun fiiliksen mukaan. Kisakalenteri saattaa muutenkin elää hieman, ihan oman kisavireen ja terveystilanteen vuoksi, mutta tavoite on osallistua ainakin listattuihin kisoihin.

Kauden päätavoite on omissa SM-kisoissa, ja Kalevan Kisoissa. Ensimmäisestä haluan mitalin, toisesta finaalipaikkaa! Eliittikisoihin ja moukarikarnevaalien pääkilpailuun osallistuminen on myös tavoitteena. Valitettavasti oma taso ei kuitenkaan riitä varmaan kisapaikkaan, mutta jos järjestäjät sen suo, niin osallistun. Alle 65m heittäjänä ei pitkälle pötkitä heittäjähierarkiassa, mutta jos kyseisten kisojen lähtölista sattuu olemaan heikko, niin minäkin saatan päästä mukaan!

Nuorten EM kisat ovat enemmin ”nice to know”-fakta, kuin tavoite. Eihän minulle ole mitään saumaa päästä niihin kisoihin! Mutta kuten totesin, urheilu ei ole todennäköisyyksien peliä. Kai se on ihan fiksua kuitenkin tiedostaa milloin ja missä kisat käydään. Ihan vaan varmuuden vuoksi.

Jännittävä ja hauska kilpailukausi on alkamassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta koskaan, kun pääsen rakentamaan kesää kunnollisen harjoituskauden jälkeen. Loogisesti tämä pitäisi johtaa roimaan tulosparannukseen! Urheilu ei kuitenkaan ole loogista, joten mikään ei ole varmaa! Tervetuloa kuitenkin seuraamaan touhuani, jos satun tulemaan moukaroimaan sinun kotikunnallesi. Useimmissa kisoissa on ylikypsää makkaraa tarjolla! Ja harva ruoka maistuu yhtä hyvälle kuin kunnon kisamakkara!

Saa toki myös seurata minun höpötyksiäni SoMessa @F_Froberg (Twitter ja Instagram), eikä blogin lukeminenkaan kiellettyä ole. Kerään siis suuriman osan kisamatskuista #Bradburihme tägin alle! Kesää kohti!

Eteenpäin!